"Turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamisen ja kokemusten käsittelyyn tarvittavan tuen vahvistaminen" (GBV-TUVA)
MATERIAALIPANKKI
Kokoelma hyödyllistä materiaalia toimijoille
Tietoja tästä sivusta
Valitettavan usein valta ja väkivalta ovat osa elämäämme. Toivomme, että kenenkään ei tarvitsisi jäädä yksin kokemustensa ja ajatustensa kanssa vaan rohkaistuisimme pohtimaan, kysymään, keskustelemaan ja kuulemaan.

Toivottavasti sivulle kasaamamme materiaali tukee matkaasi
  • sukupuolistuneen väkivallan teemoihin tutustujana
  • väkivallan todellisuuksien tunnistajana
  • turvallisten keskustelujen mahdollistajana ja
  • väkivaltaa kokeneen tukijana.
Materiaalipankki on kehitetty osana AMIF-rahoitteista hanketta (2020-2021) "Turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamisen ja kokemusten käsittelyyn tarvittavan tuen vahvistaminen" (GBV-TUVA). Hankkeen tavoitteena on edistää turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamista, väkivallan puheeksi ottamista ja antaa ammattilaisille työkaluja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Hankkeessa järjestetään intensiivikoulutusta turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekeville ammattilaisille ja tarjotaan naisille ja -tytöille tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ja heidän oikeuksistaan yksilö- ja ryhmätapaamisten (info-kahviloiden) kautta sekä tarjotaan tukea kokemuksista toipumiseen.

Hanketta vetää Kuopion Setlementti Puijola, ja partnerina toimii Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (HEUNI).

Tälle sivulle on koottu useiden hankkeiden, tahojen ja sinnikkäästi teeman ympärillä työskentelevien henkilöiden julkaisemia ilmaisia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä arvokkaasta työstä! Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä hankkeen työntekijöiden kesken sekä ohjausryhmän tuella. Haluamme kiittää myös kaikkia meidän mahtavan ohjausryhmämme jäseniä. (Ohry joko organisaationa tai niminä?).
Sisältö
Find out what's inside
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: materiaalia yksilö- ja ryhmätyöhön
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: seksuaalioikeuksiin ja seksuaaliterveyteen liittyvää materiaalia
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: itseoppimisen tueksi
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Tutkimuksia ja selvityksiä
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Lukuvinkkeja
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Materiaalipankin kehittämistyössä sovelletut ohjaavat periaatteet:
Kehittämistyötä on ohjannut kolme pääperiaatetta, jotka juontavat juurensa kansainvälisistä oikeudellisista periaatteista ja välineistä liittyen turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten oikeuksiin. Näitä periaatteita ovat mm. Geneven pakolaissopimus (1951), naisiin kohdistuvan syrjinnän poistaminen (CEDAW 1979), naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva julistus (1993), naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Istanbulin sopimus (2011), määritelmädirektiivi (2011), vastaanottodirektiivi (2013) sekä uhridirektiivi (2012).
1.
perus- ja ihmisoikeuksien ensisijaisuus; maahanmuuttopolitiikka sekä oleskelulupiin liittyvät rajanvedot sekä säännösten soveltaminen eivät ole neutraaleja hierarkioista vapaita käytänteitä. Siitä seurauksena turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet eivät välttämättä aina Suomessa toteudu. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiset oikeudet koskevat kuitenkin kaikkia ihmisiä ja siksi viranomaistoiminnassa, oikeuskäytännöissä sekä kaikkien, jotka työssään kyseisiä henkilöitä kohtaavat, tulisi aina ensisijaisesti huomioida perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutuminen.
2.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys; perustuslaissa määritelty yhdenvertainen kohtelu viittaa yhdenvertaiseen mahdollisuuteen kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluita. Yhteiset toimintamallit ja valtakunnalliset resurssit kohdata sukupuolistunutta väkivaltaa vaihtelevat. Ihmisten tasaveroisella kohtelulla tarkoitetaan tässä hankkeessa sitä, että kohtaamisessa huomioidaan asiakkaiden erilaiset lähtökohdat lisäämällä kulttuuri- ja traumasensitiivisiä lähestymistapoja. Kulttuurisensitiivisyydellä tässä yhteydessä viitataan erilaisten kulttuurien ja käytäntöjen kunnioittamiseen hyväksymättä kuitenkaan oikeuksia tai hyvinvointia loukkaavia käytäntöjä.
3.
Inhimillisyys ja antirasismi; työskentelyssä henkilöiden kanssa, jotka voivat olla haavoittuvassa asemassa, ja tulevat vaikeista olosuhteista. Asiakkaiden kohtaaminen omana itsenään samalta viivalta ennakkoluulottomasti ja antirasistisista lähtökohdista (uhri-, trauma-, kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys). Turvapaikkakontekstissa eriarvoisuutta luo mm. oleskelulupaprosessi, palveluiden maantieteellinen saatavuus, rasismi ja muut syrjivät asenteet. Valta- ja eriarvoisuuskysymykset ovat myös osa rakenteellisen rasismin purkamista ja inhimillistä kohtaamista. Näiden periaatteiden tarkastelu voi edesauttaa jokaisen ihmisen oikeutta tulla nähdyksi juuri omanlaisenaan yksilönä, oman erityisen kulttuuritaustansa edustajana, omine haavoittuvuuksineen ja lahjoineen.
Tietoa turvapaikkamenettelystä sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksista
Tietoa turvapaikkamenettelystä löytyy Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta. Maahanmuuttovirasto on tehnyt turvapaikanhakijoille monikielisiä videoita turvapaikkaprosessin eri vaiheista. Videoiden aiheena on Turvapaikanhakeminen Suomessa; Millä perusteella oleskeluluvan voi saada?; Kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa?; Turvapaikkapuhuttelu; Päätöksen odottaminen; Myönteinen päätös; Kielteinen päätös. Sivuilta löytyy myös opas turvapaikanhakijalle.
Pakolaisneuvonta tarjoaa tietoa ja neuvoa turvapaikka-asioissa sekä muissa oleskelulupa-asioissa (esimerkiksi perheside- ja työperusteiset oleskeluluvat) ja esimerkiksi vainon määritelmästä.

Tärkeä osa väkivallasta selviytymistä on saada tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti, mitä rikosprosessiin osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa uhrin näkökulmasta. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettua tietoa liittyen rikosprosessiin Suomessa.

Tietoa turvapaikkamenettelystä sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksista
Pakolaisneuvonta ry
Kohderyhmä: Turvapaikanhakijat ja oleskelulupaa odottavat tai ilman sitä olevat ulkomaalaiset. Tarjoaa neuvontaa ja oikeudellista avustamista oleskelulupa-asioissa ja turvapaikkaprosessissa valtakunnallisesti. Pakolaisneuvonnalla on myös paperittomuuteen keskittyvää lakimiehen neuvontaa. Järjestön erityisosaamista on myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten avustaminen. Heihin kuuluvat esimerkiksi ilman huoltajaa olevat turvapaikanhakijalapset, ihmiskaupan uhrit, kidutetut ja traumatisoituneet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat sekä paperittomat.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään voi ottaa yhteyttä 24/7. Sivuilta löytyy myös lisätietoa sekä materiaaleja työn tueksi [tähän lisää tekstiä]
Rikosuhripäivystys (RIKU) ry
Kohderyhmä: rikoksen uhriksi joutuneet, heidän läheisensä tai rikosasioissa todistavat. Rikosuhripäivystys järjestää tukea ja neuvontaa. Asiakkaita palvellaan puhelimitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Palvelu on valtakunnallista, maksutonta ja luottamuksellista. RIKU osallistuu myös ihmiskaupan vastaiseen työhön.
Monika-Naiset liitto ry
Kohderyhmä: väkivaltaa kokeneet maahanmuuttajataustaiset naiset ja lapset. Palveluihin kuuluu turvakoti Mona (valtakunnallinen kriisiasuminen, psykososiaalinen tuki, neuvonta ja palveluohjaus), voimavarakeskus Monika (valtakunnallinen auttava puhelin, kriisityö, psykososiaalinen tuki, tukiasuminen, neuvonta, palveluohjaus, vertaistukiryhmät Helsinki ja Vantaa), MoniNaisten Tila (kotoutumisen ja työllistymisen tukipalvelut)
  • Setlementtikentällä tehtävä työ ml. Tyttöjen Talot, seksuaaliväkivaltatyö, DIDAR- ja Sopu-työ, Nollalinja, väkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ
  • HDL:n Psykotraumatologian keskus, Psyke – nuoret? - Psyke sijaitsee fyysisesti Helsingissä, mutta toimii valtakunnallisesti eli meihin voi olla yhteydessä sähköpostitse tai soittamalla 050-5027601, mikäli kyse on pakolaislapsiin ja nuoriin kohdistuvasta konsultaatiosta, koulutuksesta tai työnohjauksesta tai kuntoutusjaksosta. Psykotraumatologian keskus tarjoaa ilmaiseksi työnohjausta, koulutusta ja konsultaatiota pakolaistaustaisten kanssa työskenteleville. Psykessä myös hoidetaan ja kuntoutetaan kidutettuja ja sotatraumatisoituneita pakolaisia. Toiminta on valtakunnallista.
  • ODL:n Kidutettujen kuntoutuspalvelu, Kitu – aikuiset ja lapset?
  • Ihmisoikeusliitto
  • Raiskauskriisikeskus Tukinainen https://tukinainen.fi/
  • Naisten Linja
  • Ensi- ja turvakotien liitto
  • https://www.naisunioni.fi/juristipaivystys/
  • Uskontojen uhrien tuki
  • Maaseudun tukihenkilöverkko
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi
Tiivistelmä: Tässä osiossa tullaan esittelemään eri työkaluja…. Eri kieliversiot ovat korostettu….
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: materiaalia yksilö- ja ryhmätyöhön


Vuosina 2017-2019 toteutetun EU-projektin "Co-Creating a Counselling Method for Refugee Women Gender-Based Violence Victims" (CCM-GBV) puitteissa valmistettujen "Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen" sekä koulutusoppaan "Sukupuolistunut väkivalta ja pakolaisnaiset" tarkoituksena on lisätä ammattilaisten tietoutta sukupuolistuneen väkivallan muodoista sekä vahvistaa mahdollisuuksia tunnistaa väkivalta, ottaa se puheeksi ja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Koulutusoppaan tarkoituksena on antaa ammattilaisille resursseja väkivallan vastaisiin koulutuksiin, mutta sitä voi käyttää myös itseoppimisen materiaalina. Lisää tietoa ilmiöstä saa myös hankkeen lopuksi julkaistusta HEUNI:n raportista (2020) "Unseen Victims: Why Refugee Women Victims of Gender-Based Violence Do Not Receive Assistance in the EU"

Hankkeessa julkaistiin 14 eri kieliversiota esiteestä, jossa kuvataan sukupuolistuneen väkivallan eri muotoja. Esitteen kuvia voi hyödyntää puheeksi ottamisen välineenä ja väkivallan tunnistamisen tukena:
Sukupuolistuneen väkivallan tunnistamista ja hahmottamista helpottaa niin sanottu vallan ja kontrollin ympyrä (Domestic Abuse Intervention Programs). Työkalua voi käyttää keskustelun välineenä ja se on ladattavissa ilmaiseksi 20 kielellä, sivuilla on myös muita vallan ja kontrollin malleja, joita voi hyödyntää keskustelujen välineenä. Malli löytyy suomeksi esimerkiksi (sisältää myös listan konkreettisista teoista liittyen fyysiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan).
Tunteet ja keho
Tunteiden kokeminen on kehollista, ja mielessä heräävien tunteiden taustalla usein on kehon reaktio. Tunteisiin liittyvät keholliset muutokset ovat siis keskeisiä tunnekokemukselle. Esimerkiksi jännittävässä tilanteessa kämmenet voivat hiota. Yksi tapa nähdä tunnekokemuksen synty on se, että ensin tulee reaktio tunneärsykkeeseen, kuten tunteita herättävään uutiseen, jonka jälkeen keho reagoi, ja sitten mielessä herää tietoinen tunnereaktio, johon voi liittyä monenlaisia ajatuksia. Tietoisessa mielessä koetut tunteet ovat yhteydessä kulttuurisesti universaaleihin kehollisiin tuntemuksiin, eli kaikkialla maailmassa tunteiden herättämät reaktiot kehossa ovat saman tyyppisiä. Voisi ajatella esimerkiksi, että suuri osa maailman ihmisistä tuntee ilon tunteessa kehon aktivoitumista. (Nummenmaa, Glerean, Hari & Hietanen 2014.)

Tutkimus
Tunteiden kokemisen kehollista puolta on tutkittu tieteellisesti. Tutkimuksessa materiaalina on toiminut tutkittavien itse raportoimat keholliset tuntemukset, jotka on merkitty kehoa kuvastavaan karttaan. Tutkimukseen osallistuville näytettiin tunteita herättävää materiaalia, kuten elokuvia ja tarinoita, ja sen jälkeen merkittiin kehokarttaan, minkä kehon osien aktiivisuuden koettiin lisääntyvän tai vähentyvän. Kehon osien aktiivisuuden muutokseen voi liittyä mm. muutokset hengityksessä ja sydämen sykkeessä, ihon lämpötila, kyyneleet ja ruoansulatusjärjestelmän tuntemukset. Myös mielen sisällöissä tapahtuu muutoksia tunteita koettaessa. (Nummenmaa, Glerean, Hari & Hietanen 2014.)
Tässä tekstissä on hyödynnetty seuraavaa artikkelia: Nummenmaa, Lauri, Enrico Glereana, Riitta Hari & Jari Hietanen. 2014. "Bodily maps of emotions" PNAS 111:2, 646—651. Tekstin ovat suunnitelleet ja koonneet ja kysymyslistan kehitelleet Sofia Savolainen ja Sanni Mäkinen.
Otsikko? (Valinnainen)
Kotona Suomessa -hankkeen sivuilta löytyy monikielisiä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä materiaaleja maahanmuuttajille: yleistietoa Suomesta, työ ja yrittäjyys, opiskelu ja koulutus, asuminen ja arki, terveys, mielenterveys ja seksuaalioikeudet, lasten kasvatus, päivähoito, koulu, nuoret, turvallisuus ja rikokset, vapaa-aika. Hankkeen yhteydessä on tuotettu videomateriaaleja kuten tapausesimerkki kunniaan liittyvästä väkivallasta. Myös InfoFinlandin Youtube-kanavalle on koottu eri kielten mukaan järjestettyihin soittolistoihin videomateriaaleja.
2. Otsikko? (Valinnainen)
Setlementti Tampereen tuottamalta haeapua.info-sivustolta löytyy monikielisenä tietoa tekstien ja videoiden muodossa seksuaaliväkivallasta, lähisuhdeväkivallasta ja kunniaan liittyvästä väkivallasta.
3.
Monika-Naisten kriisikeskuksen ja turvakodin erikielisten esitteiden toisella sivulla on hyvä kuvaus lähisuhdeväkivallan ja yleisemminkin väkivallan moninaisuuden tunnistamisen tueksi.
4.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän materiaalipankista löytyy mm. tietoa ihmiskaupasta, uhrin oikeuksista sekä avun hakemisesta eri kielillä (albania, arabia, bulgaria,dari,eesti, kiina, kurdi kurmandzi, puola, ranska, romania, somali, thai, venäjä ja vietnam)

5.
Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen tietopankkiin on koottu traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyskysymyksiin liittyvää aineistoa. Aikajanatyöskentely arviointimenetelmä trauman kartoittamiseen sekä, "Meidän tarina" ja "Minun tarinani" työkirjat sote ammattilaisten tueksi löytyy suomeksi ja englanniksi. Tietokanta sisältää lisäksi monikulttuuriseen traumatyöhön soveltuvia arviointimenetelmiä sekä tietoa traumasta ja trauman vaikutuksista.

6.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Mauste-hankkeessa on tuotettu monenlaista ja myös monikielistä materiaalia maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille erityisesti parisuhteen, turvallisen lapsuuden ja seksuaalisuuden teemojen käsittelyyn.

7.
Turvallinen Oulu -hankkeen sivulle on koottu hankkeen asiantuntijoiden materiaalia, hankkeessa tuotettua materiaalia sekä ammattilaisille järjestettyjen koulutusten sisältöjä.

8.
Mieli Lounas-Suomen mielenterveysseura ry:n sivuilta löytyy monikielistä Serene-materiaalia maahan muuttaneille hyvinvoinnin tueksi ja ammattilaisille esimerkiksi hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemisen teemalla järjestettäviin ryhmätoimintoihin.

9.
Pakolaisnuorten tuki ry:n NOVA-hankkeessa on luotu opas ja monikielistä videomateriaalia monikulttuuriseen perhetyöhön. Opas rakentuu nuorten ideoimien ja tuottamien Nuorten viesti vanhemmille -videoiden ympärille. Videoissa pakolais- ja maahanmuuttajataustaiset nuoret toimivat itse asiantuntijoina kertoessaan, millaisia tietoja ja taitoja heidän vanhempansa tarvitsevat ymmärtääkseen ympäröivää yhteiskuntaa ja pystyäkseen tukemaan nuoria paremmin heidän kohtaamissaan haasteissa.
10.
Väestöliiton monikulttuurisen oppimiskeskuksen "Puhutaan kotoutumisesta: Ryhmänohjaajan opas" (2014) on käytännönläheinen työkalu henkilöille, jotka järjestävät tai ovat kiinnostuneita järjestämään vertaisryhmiä maahan muuttaneille henkilöille. Opas on käytännönläheinen työkalu vertaisryhmätoiminnan organisointiin ja ryhmän sisältöjen ideointiin.

11.
Plan International edistää Suomessa lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksia mm. järjestämällä maahanmuuttajanuorille työpajoja, tukiryhmiä sekä lisäksi tiedottamalla, tuottamalla materiaaleja sekä kouluttamalla. Plan materiaalipankista löytyy paljon hyödyllistä materiaalia työhön maahanmuuttajataustaisten nuorten tai miksei aikuistenkin kanssa, kuten mm. jokamiehenoikeudet -aiheiset kuvakortit luonnossa tapahtuvan ohjaamisen tueksi, sekä Matkalla-hankkeen Ideoita ja vinkkejä maahanmuuttajataustaisten nuorten toimintaan.

12.
Naisten aseman muutos Suomessa -videon myötä voi ryhmätoiminnassa pohtia naisten oikeuksia, ihmisoikeuksia, vallan rakenteita ja kuinka erilaisina nämä teemat näyttäytyvät maailman eri kolkissa ja jokaisen kotimaassa.

Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: seksuaalioikeuksiin ja seksuaaliterveyteen liittyvää materiaalia
Väestöliitto on kehittänyt maahan muuttaneille verkkokurssin Tietoa seksuaalisuudesta suomea opiskeleville. Kurssin voi suorittaa verkossa itsenäisesti lukien tekstit, tehden tehtävät ja katsoen videot. Materiaalia voi myös hyödyntää ryhmissä tai kahdenkeskisissä kohtaamisissa ammattilaisen kanssa. Ammattilaisten oman prosessin tueksi on luotu videomateriaalia esimerkiksi haitallisista perinteistä.

VIGOR – Hanke edistää kulttuurisensitiivistä seksuaalikasvatusta sekä ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyttä pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Kajaanissa. Hankkeessa tuotettujen materiaalien tarkoituksena on helpottaa ammattilaisten keskusteluja seksuaaliterveydestä arabian, darin, kurdin, persian ja somalin kieliryhmien edustajien kanssa. Hankkeessa on koulutettu VIGOR-mentoreita, seksuaaliterveyden sanansaattajia omissa kieliryhmissään. VIGOR-mentorin voi kutsua kohtaamisiin eri kieliryhmien edustajien sekä ammattilaisten kanssa.

Seksuaalineuvontakeskus Tietoiseksi pyrkii edistämään Pohjois-Suomessa asuvien seksuaalioikeuksia ja seksuaaliterveyttä seksuaalineuvonnan ja -kasvatuksen avulla ja tuetaan seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Hankkeessa koulutetaan maahanmuuttajataustaisia mentoreita, jotka ovat viemässä kulttuurisensitiivistä seksuaalikasvatusta monikulttuuriin yhteisöihin. Hankkeen materiaalina on kehitetty mm tulostettavat tarinakortit rajojen tunnistamiseen.
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: itseoppimisen tueksi
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tarjoaa Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -teeman alla tietoa mm.

- kotoutumisesta, työelämästä ja yhdenvertaisuudesta,

- monikulttuurisen väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä,

- eri väestöryhmistä ja kieli- ja kulttuurivähemmistöistä Suomessa,

- turvapaikanhakijoiden terveys, hyvinvointi, palvelut ja niihin liittyvä lainsäädäntö.

- kulttuurisesti moninaisen työn hyvistä käytännöistä, kuten kulttuurisensitiivisyydestä ja kokonaisvaltaisesta työotteesta, tulkkiavusteista työskentelystä ja palveluohjauksesta

Lisäksi sivuilta pääsee tutustumaan videoihin, joissa annetaan tietoa ja vinkkejä käytännön työhön turvapaikanhakijoiden kanssa. Videoiden aiheina on: Luottamuksen rakentaminen; Haavoittuvassa asemassa olevat; Järkyttävät kokemukset; Väkivallan uhka; Haastavat tilanteet; Mielenterveys; Seksuaali- ja lisääntymisterveys; Ympärileikkaus; Suun tutkimus; Lapset ja nuoret; Lääkärin näkökulma; Tukea mallin omaksumiseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)on luonut ammattilaisille verkkokoulutuksia. PALOMA-koulutus on laaja koulutuskokonaisuus, joka antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. "Luo luottamusta – puutu väkivaltaan" on verkkokoulutus lähisuhdeväkivallasta ja siihen puuttumisesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut Väkivaltakäsitteiden sanasto -oppaan (2019) suositeltavimmille väkivallan vastaisessa työssä käytettäville käsitteille. Sanaston tarkoituksena on tukea asiantuntijoita ja ammattilaisia keskustelemaan väkivallasta yhdenmukaisin termein ja jakamaan ymmärryksen siitä, mitä niillä tarkoitetaan. TÄHÄN VIELÄ LISÄÄ POHDINTAA.

Maahanmuuttoviraston sivulla (migri.fi) löytyy tyttöjen ja poikien ympärileikkauksesta tietoa (em. sivuilla siis terminä ympärileikkaus, ei silpominen)

Lyhyt ja havainnollistava englanninkielinen video (ei tekstityksiä) trauman vaikutuksesta aivotoimintaan. Suunnattu ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneita henkilöitä.

Suomenkielinen Ylen video, jossa Sara kertoo kokemastaan kunniaan liittyvästä väkivallasta ja poliisi heidän kokemuksistaan kunniaan liittyvän väkivallan vastaisesta työstä.

Mira Pelon Ylen 10.10.2020 julkaisema artikkeli nähdyksi ja kuulluksi tulemisen arvosta. Artikkelissa viisi vinkkiä kuuntelemiseen ja kohtaamiseen.

Ujuni Ahmedin IL-TV:n haastatteluvideo, jolla hän puhuu sukuelinten silpomisen vastaisesta työstä ja omasta kokemuksestaan.

Eva Tawasolin video kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Senja-sensitiivisyysmalli antaa tietoa lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhriksi joutumisen vaikutuksista sekä toimintaohjeita näiden rikosten uhrien kanssa toimimiseen kaikille niille, jotka ovat oikeusprosessissa yhteydessä uhreihin. Senjanetin materiaalit ovat erityisesti kohdennettu juridiikan ammattilaisille traumainformoidun ja sensitiivisen uhrin kohtelun edistämiseksi, mutta materiaalit voivat olla hyödyllisiä myös muille ammattilaisille, jotka työssään tukevat tai ohjaavat rikosprosessiin osallistuvia väkivallan uhreja.

Sosiaali- ja terveysministeriön opas "Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta" on vuodelta 2005 ja vaikka osa tiedoista on jo vanhentunutta, niin julkaisusta löytyy paljon tietoa eri väkivallan muodoista. Opas pyrkii tukemaan nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tunnistamaan asiakkaittensa kulttuurisidonnaisen väkivallan muotoja, havaitsemaan sen erityispiirteitä ja katkaisemaan väkivaltakierteen moniammatillisen yhteistyön avulla.

Tutkimuksia ja selvityksiä
Kunniaan liittyvä väkivalta - Ihmisoikeusliitto
Ihmisoikeusliiton toteuttama selvitys käsittelee kunniaan liittyvää väkivaltaa, siihen puuttumista ja sen ennaltaehkäisyä Suomessa 2016
Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa - HEUNI ja Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
ADD
Restricted agency, control and exploitation - Understanding the agency of trafficked persons in the 21st-century Finland - HEUNI
ADD
Exploitative Sham Marriages - HEUNI
ADD
Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage - UNODC ja HEUNI
K:n huumausaine- ja rikosasioiden toimiston (UNODC) julkaisema uusi raportti tarkastelee ihmiskaupan ja hyväksikäyttöön tähtäävien avioliittojen (esim. pakko-, lapsi- ja lumeavioliitot) yhteyksiä ja tuo esiin tämän piiloon jäävän ihmiskaupan muodon sukupuolittuneisuuden. Etenkin naiset ja tytöt, jotka kärsivät sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja haitallisista kulttuurisista käytännöistä, ovat alttiita hyväksikäytölle. Hyväksikäyttöön tähtäävä avioliitto voi liittyä kaikkiin kolmeen ihmiskaupan elementtiin: keinoihin, tekotapaan ja tarkoitukseen. Silti vain harvat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon ja vielä harvemmat johtavat tuomioihin.

Raportti on yli kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen ja UNODC:n, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden yhteistyön tulos. HEUNIn erikoissuunnittelija Anniina Jokinen ja aiemmin HEUNIssa työskennellyt tutkija Minna Viuhko keräsivät yhdessä UNODC:n kollegojen kanssa tietoa yhdeksästä maasta (Saksa, Thaimaa, Vietnam, Kanada, Etelä-Afrikka, Malawi, Serbia, Kirgisia, Jordania) ja haastattelivat 150 asiantuntijaa tästä monitahoisesta ilmiöstä. Tutkimus tarkasteli myös toimintatapoja, joita käytetään avioliittoon perustuvassa ihmiskaupassa sekä uhrien ja tekijöiden profiileja.

"Jo aikaisessa vaiheessa kävi ilmi, että avioliittoihin liittyvä ihmiskauppa on poikkeuksellisen mutkikas ja arkaluontoinen aihe", HEUNIn Anniina Jokinen toteaa. Tietoisuus ilmiöstä vaihtelee eri maiden välillä ja eri konteksteissa. Asiantuntijahaastattelut ja -kokoukset auttoivat selventämään aiheeseen liittyviä haasteita sekä tunnistamaan ihmiskauppaan liittyvien pakko-, lapsi- ja lumeavioliittojen keskeisiä tunnusmerkkejä.

Tämän ihmiskaupan muodon uhrien on vaikea hakeutua avun piiriin ja vain harvat tapaukset päätyvät poliisin tietoon tai tutkintaan ihmiskauppa-nimikkeen alla. "On tärkeää, että viranomaiset ovat tietoisia tästä ilmiöstä, ja että esitutkinnassa huomioidaan uhrien oikeudet", Anniina Jokinen huomauttaa. Hyväksikäytön laajuuteen ja eri muotoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota, samoin kuin keinoihin, joilla uhria hallitaan ja pidetään riippuvaisessa asemassa. Myös uhrin tosiasialliset mahdollisuudet lähteä avioliitosta, hakea apua sekä käyttää oikeuksiaan tulee huomioida.

Monitahoisia ehkäisykeinoja tarvitaan ilmiön käsittelemiseksi yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Raportti sisältää myös konkreettisia suosituksia, joiden avulla maat voivat puuttua ilmiöön entistä paremmin sekä tunnistaa ja suojella uhreja ja saattaa tekijät vastuuseen.

Julkaisu on saatavilla täällä

Lisätietoja Anniina Jokiselta (anniina.jokinen@om.fi)

Itämeren valtioiden neuvosto: Kuntien toimintaohjeet, Ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostaminen paikallistasolla (Toim. Anniina Jokinen), 2015
Äärelä, Gerbert: Asiakkaana väkivaltaa kokenut maahanmuuttajanainen – Tutkimuksia 2012, Monika-Naiset Liitto
???
Need to find
Tämä pitäisi löytyä myös sähköisessä muodossa Monika-Naisten sivulta, mutta linkki on "kuollut" eli julkaisua ei tosiasiassa sieltä juuri nyt löydy. https://monikanaiset.fi/julkaisut/
Allinen-Calderon Nnenna, Kanervo Marianna & Nurmi Reet: Tunnista ja turvaa – Käsikirja väkivallan uhrin auttamistyöhön vastaanottokeskuksissa
Löytyy sähköisesti täältä. Eri kieliversioita

ABC – turvapaikanhakijanaisten kokeman väkivallan kartoittamiseen
???
Need to find
ABC on Monika-Naiset liiton Tunnista ja turvaa -julkaisun oheismateriaali. ABC on tehty asiakkaan kokeman väkivallan kokonaisvaltaiseen tilanteen kartoittamiseen ja helpottamaan väkivallan puheeksi ottamista asiakkaan ja työntekijän välillä. Monika-Naiset liitto on toteuttanut julkaisun Euroopan pakolaisrahaston tuella.

Tämä teos on mainittu Monika-Naisten nettisivuilla, mutta linkkiä itse teokseen ei löydy.

Avaa ovi avulle – Ihmiskaupan uhrin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – Oppimateriaali sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja kouluttajille (STM, IOM)
Lukuvinkkejä
  • Ujuni Ahmed 2020: "Miksi viranomaiset eivät puutu tyttöjen sukuelinten silpomiseen?" Teksti: Kaisu Kinnunen. Ujuni Ahmed on somalitaustainen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeusaktivisti, joka toimii kansalaisjärjestö Fenix Helsingin toiminnanjohtajana. Hän on puhunut erityisesti naisten sukuelinten silpomista sekä kunniaan liittyvää rajoittamista ja väkivaltaa vastaan Julkaistu: 12.05.2020
  • Koneen Säätiön rahoittama Piilosta näkyväksi -hanke on toimittajien, tutkijoiden ja valokuvaajien yhteishanke Kultti ry:n sekä Ison Numeron kanssa. Hankkeessa tuotetut reportaasit käsittelevät keskeisiä maahanmuuttoon liittyviä ihmisoikeusongelmia. Sen parissa on vuosien 2014–2018 aikana työskennellyt yksitoista tutkijaa, yhdeksän toimittajaa, neljä valokuvaajaa sekä yksi taiteilija.
  • Reea Hinkkanen (2020): "Neeman ja Kaisan tarina: syrjimättömyys ja kulttuurisensitiivisyys maahan muuttaneiden naisten S2-opetuksessa" Monika Naiset Ry:n sivuilla julkaistu blogikirjoitus pohtii maahan muuttaneiden naisten suomen kielen opetuksen haasteita, jotka liittyvät opetusmateriaalin syrjimättömyyteen ja kulttuurisensitiivisyyteen. Hinkkanen on vetänyt järjestössä mm. sarjakuvapiirtämisen kurssia osana opetusta, jonka teemana on ollut oman tarinan kertominen. Julkaistu: 29.9.2020
  • Dina Nayeri (2019) The ungrateful refugee: What Immigrants Never Tell you
  • lona Rauhala (2020) Keskustelun voima. Helsinki: Otava (Kirja esittelee selkeän viisivaiheisen mallin, jota harjoittelemalla jokainen voi kehittyä keskustelijana. Lyhyistä kohtaamisista aina pitkää valmistautumista vaativista erityiskeskusteluihin)
  • Jarvela, Kati; Auvinen, Elisa (2020) Yhteinen kieli — Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen
  • Niemi, Kainulainen, Honkatukia (2017) Sukupuolistunut väkivalta – Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma
  • Bessel Van Der Kolk (2014) Jäljet kehossa – Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla
  • Keskinen, Suvi (2012): Kulttuurilla merkityt toiset ja universaalin kohtelun paradoksi väkivaltatyössä. Julkaistu osana Keskinen, Suvi; Vuori, Jaana; Hirsiaho, Anu (2012): Monikulttuurisuuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201210101048
  • Fenix Helsingin julkaisut https://www.fenixhelsinki.com/julkaisut/
  • Uutiskirjeet: Heuni, kotouttamisen osaamiskeskuksen uutiskirje, alueelliset uutiskirjeet, tasa-arvo,


X:
Question
Sanni:
Sample text
X:
Sample question 2
Sanni:
Lalalalalalalla.