GBV-Tuva2 – Tukea Suomesta turvaa hakeville sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneille
MATERIAALIPANKKI
Kokoelma hyödyllisiä työkaluja ammattilaisten työn tueksi
Toivottavasti sivulle kasaamamme materiaali tukee matkaasi
- suomesta turvaa hakevien kokeman sukupuolistuneen väkivallan teemoihin tutustujana,
- väkivallan todellisuuksien tunnistajana,
- turvallisten keskustelujen mahdollistajana ja
- väkivaltaa kokeneen tukijana.
Materiaalipankki on kehitetty osana sisäministeriön hallinnoimia Euroopan Unionin AMIF-rahoituksella tuettuja hankkeita:
Olemme koonneet tälle sivustolle useiden hankkeiden, tahojen ja teeman ympärillä työskentelevien ammattilaisten julkaisemia avoimia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä sinnikkäästä ja arvokkaasta työstä.
Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä Setlementti Puijolan ja Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNIn työntekijöiden kesken sekä yllä mainittujen hankkeiden ohjausryhmien tuella. Haluamme lämpimästi kiittää mahtavien ohjausryhmiemme jäseniä Maahanmuuttovirastossa, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, Oulun ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), HDL:n Psykotraumatologian keskuksessa, Pohjois-Savon ELY-keskuksessa sekä Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNIssa.
- GBV-TUVA - Turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamisen ja kokemusten käsittelyyn tarvittavan tuen vahvistaminen" (2020-2022)
- GBV-Tuva2 – Tukea Suomesta turvaa hakeville sukupuolistunutta väkivaltaa kokeville (2023-2026).
Olemme koonneet tälle sivustolle useiden hankkeiden, tahojen ja teeman ympärillä työskentelevien ammattilaisten julkaisemia avoimia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä sinnikkäästä ja arvokkaasta työstä.
Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä Setlementti Puijolan ja Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNIn työntekijöiden kesken sekä yllä mainittujen hankkeiden ohjausryhmien tuella. Haluamme lämpimästi kiittää mahtavien ohjausryhmiemme jäseniä Maahanmuuttovirastossa, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, Oulun ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), HDL:n Psykotraumatologian keskuksessa, Pohjois-Savon ELY-keskuksessa sekä Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNIssa.
Materiaalipankin pääperiaatteet
Materiaalipankin kehittämistyötä on ohjannut kolme pääperiaatetta, jotka perustuvat kansainvälisiin oikeudellisiin instrumentteihin.. Näitä ovat mm. Geneven pakolaissopimus (1951), naisten syrjinnän postamista koskeva yleissopimus (CEDAW 1979), naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva julistus (1993), naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Istanbulin sopimus (2011), Direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta (2011), Euroopan Unionin määritelmädirektiivi (2011) ja siihen liittyvä vastaanottodirektiivi (2013) sekä uhridirektiivi (2012).
Näiden periaatteiden huomioiminen edistää jokaisen ihmisen oikeutta tulla yksilöllisesti kuulluksi ja nähdyksi.
Näiden periaatteiden huomioiminen edistää jokaisen ihmisen oikeutta tulla yksilöllisesti kuulluksi ja nähdyksi.
- Perus- ja ihmisoikeuksien ensisijaisuusKansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiset oikeudet kuuluvat kaikille oleskelustatuksesta riippumatta. Siksi viranomaisten, sekä kaikkien, jotka kohtaavat työssään turvapaikanhakijoita, tilapäistä suojelua saavia ja paperittomia henkilöitä, tulisi aina ensisijaisesti huomioida perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutuminen.
- Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyysPyrimme työssämme huomioimaan jokaisen ihmisen yksilöllisyyden ja yksilölliset tarpeet vahvistamalla kulttuuri-, trauma- ja sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa kaikissa kohtaamisissa. Kulttuurisensitiivisyydellä viitataan erilaisten kulttuuristen kokemusten, perinteiden ja tapojen kunnioittamiseen hyväksymättä kuitenkaan ihmisoikeuksia tai hyvinvointia loukkaavia käytäntöjä. Traumainformoidulla työotteella tarkoitetaan vaikeiden elämänkokemusten vaikutusten ymmärtämistä ja suhtautumista näihin myötätuntoisesti. Sukupuolisensitiivisyydessä tiedostetaan sukupuolen merkitys sekä tarkastellaan siihen liittyviä käsityksiä ja stereotypioita.
Tietoisella sensitiivisellä erityiskohtelulla edistämme yhdenvertaisuutta ja ehkäisemme syrjinnästä aiheutuvia haittoja. - Inhimillisyys ja antirasismiJokainen ansaitsee tulla arvostavasti kohdatuksi. Antirasismi on keino tukea yhdenvertaisuutta, inklusiivisuutta ja tasa-arvoa. Se on meidän jokaisen aktiivista ja tietoista toimintaa ennakkoluulojen, etnisen syrjinnän ja syrjivien käytäntöjen vaikutusten vähentämiseksi.
Intersektionaalisen näkökulman myötä pyrimme ymmärtämään moninaisten sosiaalisten tekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja niiden vaikutusta yksilön kokemuksiin ja asemaan yhteiskunnassa. Sukupuolistunutta väkivaltaa kokevien turvapaikanhakijoiden tilannetta hahmottaaksemme, meidän on huomioitava yksilön elämään vaikuttavien tekijöiden kokonaisuutta. Heidän eriarvoisuuden tai etuoikeuden kokemuksiinsa vaikuttavat mm. rotu, sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, koulutustausta, pakolaisuus, epävarma maassaoleskelustatus, kielitaito, tukipalveluiden epätasainen maantieteellinen saatavuus, rasismi ja syrjivät asenteet.
SISÄLTÖ
Turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua saavat sekä heidän oikeutensa kansainvälistä suojelua hakevina/saavina ja väkivallan uhreina
Jokaisella on oikeus hakea kansainvälistä suojelua eli turvapaikkaa oman valtionsa ulkopuolella, mikäli hän on vakavien oikeudenloukkausten tai vainon vaarassa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Vainon syitä voivat olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittiset mielipiteet. Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus, joka on kirjattu YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan. Pakolaisneuvonnan sivulla on kuvaus kansainvälisestä suojelusta, sen hakemisen perusteista sekä turvapaikkamenettelystä ja hakijan oikeudellisesta turvasta.
Laajasti tietoa turvapaikkamenettelystä ja turvapaikanhakijoiden oikeuksista löytyy Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta:
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Se perustuu EU-neuvoston päätökseen, joka velvoittaa Suomen ja muut EU-maat myöntämään oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tietoa tilapäisestä suojelusta ja suojelua saavien oikeuksista löytyy Maahanmuuttoviraston sivulta.
Laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta velvoitetaan huomioimaan haavoittuvasta asemasta johtuvat erityistarpeet. Vastaanottodirektiivin 21 artiklan mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ovat vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, yksinhuoltajat, ihmiskaupan uhrit, vakavista sairauksista tai mielenterveyshäiriöistä kärsivät sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt. Turvapaikanhakijoina lasten katsotaan tarvitsevan erityistä suojelua ja olevan aina haavoittuvassa asemassa. Vastaanottodirektiivi velvoittaa arvioimaan, onko hakijalla erityisiä vastaanottotarpeita ja yksilöitävä millaisia tarpeet ovat. Haavoittuva asema on tunnistettava kohtuullisessa ajassa ja erityistarpeet on huomioitava koko turvapaikkaprosessin ajan. On myös huolehdittava, että kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan väkivallanteon kohteeksi joutuneet henkilöt saavat asianmukaista lääketieteellistä ja psykologista hoitoa.
Uhridirektiivi (2012/29/EU) asettaa vähimmäisehdot rikosten uhrien oikeuksille ja heille tarjottavalle tuelle ja suojelulle. Turvapaikkaa hakevat ja tilapäistä suojelua saavat sukupuolistuneen väkivallan uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat usein tukea voidakseen tehdä tietoisen päätöksen rikosilmoituksen tekemisestä. Heidän on tärkeää saada tietoa siitä, mitä rikosprosessi konkreettisesti tarkoittaa. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää tietoa suomalaisesta rikosprosessista. On turvattava, että jokainen saa tiedon ymmärtämällään kielellä. Turvapaikanhakijoilla ja tilapäistä suojelua saavilla on oikeus saada rikosprosessiin tulkkaus. Tämän oikeuden toteutumisesta on tärkeää huolehtia.
Laajasti tietoa turvapaikkamenettelystä ja turvapaikanhakijoiden oikeuksista löytyy Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta:
- opas turvapaikanhakijalle
- monikieliset videot turvapaikkaprosessin vaiheista. Videoiden aiheina ovat turvapaikan hakeminen Suomessa; millä perusteella oleskeluluvan voi saada, kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa, turvapaikkapuhuttelu, päätöksen odottaminen, myönteinen päätös ja kielteinen päätös.
- Suomalaisen yhteiskunnan kurssi 13 eri kielellä. Kurssilta saa tietoa Suomen lainsäädännöstä, suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta, seksuaaliterveydestä ja seksuaalisuudesta sekä Suomessa työskentelystä.
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Se perustuu EU-neuvoston päätökseen, joka velvoittaa Suomen ja muut EU-maat myöntämään oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tietoa tilapäisestä suojelusta ja suojelua saavien oikeuksista löytyy Maahanmuuttoviraston sivulta.
Laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta velvoitetaan huomioimaan haavoittuvasta asemasta johtuvat erityistarpeet. Vastaanottodirektiivin 21 artiklan mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ovat vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, yksinhuoltajat, ihmiskaupan uhrit, vakavista sairauksista tai mielenterveyshäiriöistä kärsivät sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt. Turvapaikanhakijoina lasten katsotaan tarvitsevan erityistä suojelua ja olevan aina haavoittuvassa asemassa. Vastaanottodirektiivi velvoittaa arvioimaan, onko hakijalla erityisiä vastaanottotarpeita ja yksilöitävä millaisia tarpeet ovat. Haavoittuva asema on tunnistettava kohtuullisessa ajassa ja erityistarpeet on huomioitava koko turvapaikkaprosessin ajan. On myös huolehdittava, että kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan väkivallanteon kohteeksi joutuneet henkilöt saavat asianmukaista lääketieteellistä ja psykologista hoitoa.
Uhridirektiivi (2012/29/EU) asettaa vähimmäisehdot rikosten uhrien oikeuksille ja heille tarjottavalle tuelle ja suojelulle. Turvapaikkaa hakevat ja tilapäistä suojelua saavat sukupuolistuneen väkivallan uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat usein tukea voidakseen tehdä tietoisen päätöksen rikosilmoituksen tekemisestä. Heidän on tärkeää saada tietoa siitä, mitä rikosprosessi konkreettisesti tarkoittaa. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää tietoa suomalaisesta rikosprosessista. On turvattava, että jokainen saa tiedon ymmärtämällään kielellä. Turvapaikanhakijoilla ja tilapäistä suojelua saavilla on oikeus saada rikosprosessiin tulkkaus. Tämän oikeuden toteutumisesta on tärkeää huolehtia.
Auttavat tahot - tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville
Suomessa väkivaltaa kokevia tuetaan sekä järjestöissä että julkisissa palveluissa. Kuntien ja hyvinvointialueiden järjestämien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden edellytyksenä on oleskelulupa. Lastensuojelu auttaa kaikkia lapsia oleskelustatuksesta riippumatta. Turvapaikanhakijoiden peruspalveluista vastaavat ensisijaisesti vastaanottokeskukset. Vastaanottokeskukset järjestävät palvelut itse, tai ostavat ne muualta. Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on lastensuojelun palveluiden lisäksi oikeus kunnalliseen ja kouluterveydenhuoltoon. Kiireelliseen sairaanhoitoon ovat oikeutettuja kaikki. Lisätietoa turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluista saa mm. THL:n verkkosivuilta.
Ukrainasta sotaa pakenevilla on oikeus saada oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella. Myös heidän peruspalveluistaan vastaavat vastaanottokeskukset. Tilapäistä suojelua saavan on mahdollista siirtyä vastaanottokeskuksesta kunnan asukkaaksi vuoden yhtäjaksoisen maassaolon jälkeen. Sen jälkeen oikeus kaikkiin kunnan palveluihin on yhtäläinen muiden kuntalaisten kanssa.
Vastaanottokeskusten lisäksi järjestöt ja viranomaiset ovat merkittävässä roolissa väkivallan teemoissa työskenneltäessä. Kunnilla saattaa olla maahanmuuttajille suunnattuja monikielisiä neuvontapalveluita, jotka mahdollisesti tarjoavat tukea ja konsultaatiota myös turvapaikanhakijoille tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi tukea on usein saatavilla myös seurakunnista ja oppilaitoksista. Oikeanlaisen tuen tavoittamista voivat kuitenkin vaikeuttaa palveluiden alueellinen hajanaisuus, tulkkipalveluiden vaihteleva saatavuus, Suomesta turvaa hakevien kokeman sukupuolistuneen väkivallan erityispiirteiden tunnistamisen haasteet, oleskelustatukseen liittyvät epävarmuudet sekä yhteisen kielen puute.
Moniammatillisella yhteistyöllä on monesti mutkikkaissa väkivallan tilanteissa paikkansa. Jos työntekijät keskittyvät hoitamaan tiukasti vain oman tonttinsa, on riski että väkivallan ja sen vaikutusten ulottuvuudet jäävät huomiotta ja henkilöiden turvallisuus voi vakavasti vaarantua. Parhaimmillaan yhteistyö mahdollistaa turvallisemman avun saannin vähentämällä samalla päällekkäistä työtä sekä tarpeetonta toistoa. Väkivallan kokija on joutunut kokemaan rajojensa ylittämistä, joten on erityisen tärkeää, että työntekijät toimivat esimerkkinä turvallisesta ja kunnioittavasta kohtaamisesta.
Tähän osioon on koottu auttavia tahoja väkivallan kokijoille ja heitä tukeville henkilölle. Kannustamme konsultoimaan asiantuntijoita etenkin, kun herää epävarmuus tilanteen luonteesta ja vakavuudesta. Konsultaatiota voidaan pyytää myös ilman, että kokijan henkilöllisyys paljastuu.
Ukrainasta sotaa pakenevilla on oikeus saada oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella. Myös heidän peruspalveluistaan vastaavat vastaanottokeskukset. Tilapäistä suojelua saavan on mahdollista siirtyä vastaanottokeskuksesta kunnan asukkaaksi vuoden yhtäjaksoisen maassaolon jälkeen. Sen jälkeen oikeus kaikkiin kunnan palveluihin on yhtäläinen muiden kuntalaisten kanssa.
Vastaanottokeskusten lisäksi järjestöt ja viranomaiset ovat merkittävässä roolissa väkivallan teemoissa työskenneltäessä. Kunnilla saattaa olla maahanmuuttajille suunnattuja monikielisiä neuvontapalveluita, jotka mahdollisesti tarjoavat tukea ja konsultaatiota myös turvapaikanhakijoille tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi tukea on usein saatavilla myös seurakunnista ja oppilaitoksista. Oikeanlaisen tuen tavoittamista voivat kuitenkin vaikeuttaa palveluiden alueellinen hajanaisuus, tulkkipalveluiden vaihteleva saatavuus, Suomesta turvaa hakevien kokeman sukupuolistuneen väkivallan erityispiirteiden tunnistamisen haasteet, oleskelustatukseen liittyvät epävarmuudet sekä yhteisen kielen puute.
Moniammatillisella yhteistyöllä on monesti mutkikkaissa väkivallan tilanteissa paikkansa. Jos työntekijät keskittyvät hoitamaan tiukasti vain oman tonttinsa, on riski että väkivallan ja sen vaikutusten ulottuvuudet jäävät huomiotta ja henkilöiden turvallisuus voi vakavasti vaarantua. Parhaimmillaan yhteistyö mahdollistaa turvallisemman avun saannin vähentämällä samalla päällekkäistä työtä sekä tarpeetonta toistoa. Väkivallan kokija on joutunut kokemaan rajojensa ylittämistä, joten on erityisen tärkeää, että työntekijät toimivat esimerkkinä turvallisesta ja kunnioittavasta kohtaamisesta.
Tähän osioon on koottu auttavia tahoja väkivallan kokijoille ja heitä tukeville henkilölle. Kannustamme konsultoimaan asiantuntijoita etenkin, kun herää epävarmuus tilanteen luonteesta ja vakavuudesta. Konsultaatiota voidaan pyytää myös ilman, että kokijan henkilöllisyys paljastuu.
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tukee ihmiskaupan uhreiksi joutuneita henkilöitä ja heidän lapsiaan. Apua voivat saada niin Suomen kansalaiset, kuin muut Suomessa oleskelevat henkilöt. Auttamisjärjestelmän 24/7 päivystävään infopuhelimeen, p 029 546 3177, voivat soittaa mahdolliset ihmiskaupan uhrit sekä mahdollisia uhreja työssään kohtaavat ammattilaiset. Auttamisjärjestelmä on viranomaistaho, ja he tarjoavat asiakkailleen lakiin perustuvia palveluja.
- Turvakotien tarjoamaan tukeen ja suojaan ovat oikeutettuja kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet, myös turvapaikanhakijat ja paperittomat. Kodinomaisessa turvakodissa saa suojan väkivallalta ja ammatillista apua, tukea ja ohjausta akuuteissa tilanteissa. Turvakodissa on henkilökuntaa 24/7, turvakodin apu on maksutonta ja sinne voi mennä oma-aloitteisesti milloin tahansa.
- Keskukset tukevat yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kokeneita kuukauden sisällä väkivallan tapahtumasta. Myös turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla on oikeus SERI-keskusten palveluun.
- Poliisi pyrkii puuttumaan väkivaltaan ja voi ohjata hakemaan lähestymiskieltoa tai määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon, joka vahvistetaan tuomioistuimessa. Poliisi on lain mukaan velvollinen tekemään rikosilmoituksen lähisuhteessa tapahtuvasta väkivallasta. Katso myös selkokieliset ohjeet hätänumeroon soittamisesta ja hätäviestin lähettämisestä.
- Vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä MARAK kokoaa yhteen asiantuntijoita. MARAK- työryhmälle voi tehdä esityksen tietyn henkilön tilanteesta. Työryhmä kokoontuu käsittelemään kokijan tilannetta ja tekee hänen tukemisekseen suunnitelman, jonka tarkoitus on parantaa väkivallan kokijan turvallisuutta. Tavoitteena on nopea avun saaminen. MARAK-työryhmiä on eri puolella Suomea.
Suomessa järjestötoimijat tekevät paljon väkivaltaan erikoistunutta työtä. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajille, turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua saaville suunnattuja palveluja. Usein sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden kanssa tehdään työtä määräaikaisten rahoitusten turvin monenlaisissa hankkeissa ja projekteissa. Tähän on listattu tahoja, joilla on asiantuntemusta pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa työskentelystä sukupuoleen perustuvan väkivallan teemoissa. Usein järjestötyö on alueellista, mutta ammattilaiset voivat konsultoida valtakunnallisesti ja lisäksi puhelin- ja nettiasiointi voi olla mahdollista myös kauempana asuville.
- Monika-Naiset liitto ry tuottaa turvakotipalveluita, psykososiaalista tukea, neuvontaa ja palveluohjausta väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Turvakoti Mona on tarkoitettu vain naisille ja alaikäisille. Kriisikeskus Monikassa tuetetaan matalan kynnyksen palveluja väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Valtakunnallinen monikielinen maksuton auttava puhelin p. 0800 05058 päivystää maanantaisin klo 9–19 ja muina arkipäivinä klo 9–16. Monika-Naisten verkkosivun alalaidasta löytyvä Chat päivystää maanantaisin kello 16–19 kielillä: arabia, englanti, ranska, venäjä ja suomi, keskiviikkoisin kello 10-12 kielillä: arabia, dari, englanti, persia, ranska ja suomi sekä torstaisin kello 10-12 kielillä venäjä ja suomi. Kotoutumiskeskus Monika tarjoaa kotoutumista ja työllistymistä tukevaa monikielistä yksilöohjausta, ryhmätoimintaa ja mentorointia Helsingissä ja valtakunnallisesti soittamalla maksuttomaan numeroon 0800 05059 ma-pe klo 9–16 ja la klo 9-14.
- Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton ja ympärivuorokauden palveleva auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinjalle voivat soittaa luottamuksellisesti myös väkivaltaa kokeneiden läheiset sekä ammattilaiset, jotka tarvitsevat neuvoja. Auttavassa puhelimessa voi keskustella ammattilaisen kanssa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Nollalinja palvelee 24/7 tulkkauspalvelun avulla myös arabian, darin, farsin, somalin, soranin ja venäjän kielillä.
- Rikosuhripäivystys (RIKU) neuvoo ja tukee rikoksen uhriksi joutuneita, heidän läheisiään tai rikosasioissa todistavia. He osaavat mm. kertoa rikosprosessiin liittyvistä asioista ja asiakkaan oikeuksista siihen liittyen. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, chatissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Rikoksen uhri voi saada itselleen tukihenkilön. Palvelu on valtakunnallista, maksutonta ja luottamuksellista.
- SetlementtitoimijatSetlementtikentällä työtä tehdään laaja-alaisesti väkivallan kokijoiden ja tekijöiden kanssa ympäri Suomea. Kuopion Setlementti Puijolassa tehdään työtä sukupuolistunutta väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen kanssa. Tyttöjen Taloilla Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Porissa, Oulussa ja Rovaniemellä kohdataan 12–29-vuotiaita tyttöjä (itsemäärittelyä kunnioittaen). Tyttöjen Taloilla järjestetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä ryhmätoimintaa sekä henkilökohtaista tukea. Seksuaaliväkivaltatyötä tehdään Tyttöjen ja Poikien Taloilla sekä Setlementti Tampereen Välitä! -seksuaaliväkivaltatyössä.
- Setlementtitoimijoiden kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työHelsingissä toimivan Loisto Setlementin SOPU-työn tavoite on ennaltaehkäistä kunniakäsityksiin liittyviä konflikteja ja väkivaltaa perheissä ja yhteisöissä. Setlementti Tampereen DIDARissa työskennellään niiden Suomessa asuvien maahanmuuttajayhteisöjen ja henkilöiden kanssa, jotka voivat kohdata kunniaan liittyviä haitallisia perinteitä.
- Pakolaisneuvonta ry tarjoaa neuvontaa ja oikeudellista apua oleskelulupa-asioissa ja turvapaikkaprosesseissa. Järjestö avustaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita, ihmiskaupan uhreja, kidutettuja ja traumatisoituneita, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia turvapaikanhakijoita sekä paperittomia.
- Irada -hankkeessa tuetaan kunniaan liittyvää väkivaltaa tai muuta lähisuhdeväkivaltaa kokevia arabian, kurdin, soranin, somalin, suomen ja englannin kielillä. Tavoitteena on kunniaan liittyvän ja muuta lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tai sen uhan alla elävien turvallisuuden ja oikeuksien paraneminen. Ohjaus- ja neuvontapalvelut perjantaisin Itäkadun perhekeskuksessa klo 12:30-15:30.
- Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) Psykotraumatologian keskus tekee arviointia, hoitoa ja kuntoutusta pakolaistaustaisille. Keskuksessa hoidetaan sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita aikuisia, lapsia ja perheitä. Lisäksi keskus tuottaa työnohjausta, koulutusta ja konsultaatiota pakolaistaustaisten kanssa työskenteleville. Keskus sijaitsee fyysisesti Helsingissä, mutta toimii valtakunnallisesti sähköpostitse tai puhelimitse (p. 050 502 7601).
- Tarjoaa tukipalveluita seksi- ja erotiikka-alalla työskenteleville sekä seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneille ihmiskaupan uhreille. Tukipalveluihin kuuluvat kriisityö, psykososiaalinen tuki, neuvonta, palveluohjaus, etsivä työ sekä matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimii Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä valtakunnallisesti verkossa ja puhelimitse.
- Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) Traumakuntoutus KITU (Kidutettujen kuntoutus) on moniammatillinen kuntoutuspalvelu, joka sisältää yksilöterapiaa ja ryhmätoimintaa. Lisäksi Kidutettujen kuntoutus tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään kidutuksen uhreja. Psykiatriseen kuntoutukseen voivat lääkärin lähetteellä päästä oleskeluluvan saaneet, kidutusta kokeneet pakolaistaustaiset henkilöt.
- Ensi- ja turvakotien liitto ja liiton jäsenyhdistykset järjestävät monenlaista tukea lähisuhteissa väkivaltaa kokeneille. Nettiturvakodin sivuilta löytyy paljon tietoa väkivallasta ja auttavista tahoista. Paikalliset Jäsenyhdistysten avopalvelut tarjoavat tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.
- Tukikeskus Varjo järjestää ohjausta, neuvontaa ja tukea eron jälkeiseen vainoon ja väkivaltaan Mikkelissä ja Oulussa sekä valtakunnallisesti myös verkossa. Työtä tehdään tarpeen mukaan väkivallan eri osapuolien ja läheisten kanssa ja myös ennaltaehkäisevästi. Asiakastyön ohella palveluihin kuuluvat ammattilaisille tarjottava konsultaatio ja koulutus.
- Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä. Englanniksi kriisipuhelimeen voi soittaa numeroon 09 2525 0116 maanantaisin klo 16-20 ja perjantaisin klo 9-13.
- Muita tahojaLisäksi neuvontaa, materiaaleja ja tukipalveluita sukupuolistunutta väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille tarjoaa myös mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Naisten Linja, Ihmisoikeusliitto, sekä Suvanto ry. Lisäksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja isoimmissa kaupungeissa Suomeen muuttaneiden yhdistykset ja omat yhteisöt tarjoavat tukea ja apua mm. INY ry (Irakin naisten yhdistys), African Care ry ja Suomen somalinaisten kehitys Ry.
Paperittomat
Paperiton on henkilö, joka elää maassa ilman voimassa olevaa virallista oleskeluoikeutta. Paperittomien oikeus palveluihin on rajattu. Tällä hetkellä paperittomilla on oikeus kiireelliseen ja välttämättömiin terveyspalveluihin ja lapsilla samoihin palveluihin kuin hyvinvointialueen asukkaillakin. Tukea ja tietoa mahdollisuuksista ja oikeuksista on saatavilla erilaisten järjestöjen ja hankkeiden kautta.
Punaisen ristin valtakunnallinen palvelupuhelin p. 0404 621 0706 palvelee arkisin klo 10-16. Numeroon voi jättää WhatsAppilla soittopyynnön tai voi lähettää sähköisen yhteydenottopyynnön. Lisäksi apua ja tukea saa chatissa ti ja to klo 14-16 suomen ja englannin kielillä.
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n PapeTe-hankkeessa edistetään paperittomien henkilöiden hoitoonpääsyä. Ohjaus- ja neuvontapuhelin palvelee ammattilaisia ja paperittomia ihmisiä arkisin klo 9-15 p. 044 744 9932. Puhelimessa tarjotaan asiantuntija-apua paperittomien hoitokäytännöistä ja -mahdollisuuksista. Palvelukielet ovat suomi ja englanti.
Auttaa oleskelulupiin liittyvissä asioissa paperittomia sekä paperittomuuden uhassa eläviä, erityisesti naisia perheineen.
Punaisen ristin valtakunnallinen palvelupuhelin p. 0404 621 0706 palvelee arkisin klo 10-16. Numeroon voi jättää WhatsAppilla soittopyynnön tai voi lähettää sähköisen yhteydenottopyynnön. Lisäksi apua ja tukea saa chatissa ti ja to klo 14-16 suomen ja englannin kielillä.
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n PapeTe-hankkeessa edistetään paperittomien henkilöiden hoitoonpääsyä. Ohjaus- ja neuvontapuhelin palvelee ammattilaisia ja paperittomia ihmisiä arkisin klo 9-15 p. 044 744 9932. Puhelimessa tarjotaan asiantuntija-apua paperittomien hoitokäytännöistä ja -mahdollisuuksista. Palvelukielet ovat suomi ja englanti.
- Global Clinic on vapaaehtoisvoimin toimiva klinikka, jossa paperittomille ihmisille tarjotaan terveyteen liittyvää neuvontaa, hoitoon ohjausta sekä moniammatillista apua ja tukea Helsingissä ja Turussa. Apua saa veloituksetta ja luottamuksella.
- Diakonissalaitoksen tuki paperittomille Helsingissä
Auttaa oleskelulupiin liittyvissä asioissa paperittomia sekä paperittomuuden uhassa eläviä, erityisesti naisia perheineen.
Väkivallan puheeksiotto -
materiaalia monikulttuurisiin asiakaskohtaamisiin
materiaalia monikulttuurisiin asiakaskohtaamisiin
Tässä osiossa listaamme materiaaleja, joita ammattilaiset voivat käyttää työkaluina asiakaskohtaamisissa. Olemme pyrkineet kokoamaan erityisesti monikielisiä materiaaleja, joita voi hyödyntää yksilöllisen tuen tapaamisissa sekä osana ryhmäkohtaamisia. Alkuun on materiaalia väkivallan teemojen puheeksi ottamiseen ja väkivaltaa tai sen uhkaa kokevan tukemiseen. Seuraavaksi on materiaalia mielenterveyden tukemiseen, jonka jälkeen alkaa osio ”monikulttuurinen vanhemmuus”. Lopuksi on erilliset kohdat ”turvallisesti töissä” sekä ”seksuaalioikeudet, seksuaaliterveys, seksuaalisuus”.
Väkivallasta tietoiseksi tulemisen prosessi voi olla pitkä ja monivaiheinen. Kokijan riski uudelleen uhriutumiselle on kohonnut, eikä siten myöskään väkivallan ennaltaehkäisyn tärkeyttä voi vähätellä. Ammattilaisen ymmärrys trauman vaikutuksista on hyvä pohja paljon voimavaroja kokijalta vaativalle keskustelle. Väkivalta voi tulla ilmi keskusteltaessa elämän stressaavista asioista tai vanhemmuudesta ja perhe-elämästä. Väkivallasta voi myös kysyä suoraan. Joka tapauksessa on hyvä tuoda esille, että asiakkaalla on lupa luottamuksellisesti ja avoimesti puhua mistä vain vaikeaksi kokemastaan asiasta. Ilmaisun tukena voi käyttää väkivaltatyön esitteitä ja julisteita. Myös tiedon lisääminen esimerkiksi työntekijän oikeuksista Suomessa, seksuaalioikeuksista sekä oikeuksista eri palveluihin, auttaa vahvistamaan henkilön omaa toimijuutta ja vähentää riskiä joutua hyväksikäytetyksi tai huijatuksi.
Väkivallasta tietoiseksi tulemisen prosessi voi olla pitkä ja monivaiheinen. Kokijan riski uudelleen uhriutumiselle on kohonnut, eikä siten myöskään väkivallan ennaltaehkäisyn tärkeyttä voi vähätellä. Ammattilaisen ymmärrys trauman vaikutuksista on hyvä pohja paljon voimavaroja kokijalta vaativalle keskustelle. Väkivalta voi tulla ilmi keskusteltaessa elämän stressaavista asioista tai vanhemmuudesta ja perhe-elämästä. Väkivallasta voi myös kysyä suoraan. Joka tapauksessa on hyvä tuoda esille, että asiakkaalla on lupa luottamuksellisesti ja avoimesti puhua mistä vain vaikeaksi kokemastaan asiasta. Ilmaisun tukena voi käyttää väkivaltatyön esitteitä ja julisteita. Myös tiedon lisääminen esimerkiksi työntekijän oikeuksista Suomessa, seksuaalioikeuksista sekä oikeuksista eri palveluihin, auttaa vahvistamaan henkilön omaa toimijuutta ja vähentää riskiä joutua hyväksikäytetyksi tai huijatuksi.
- CCM-GBV-hankkeessamme julkaistiin 14 kieliversiota esitteestä, johon on kuvitettu sukupuolistuneen väkivallan muotoja. Esitteen kuvia voi hyödyntää puheeksi ottamisen välineenä ja väkivallan tunnistamisen tukena. Voit esimerkiksi kertoa, että sukupuolistuneessa väkivallassa on kyse kuvissa näkyvistä erilaisista asioista ja niistä voi kanssasi keskustella.
- Sukupuolistuneen väkivallan tunnistamista ja hahmottamista helpottaa niin sanottu vallan ja kontrollin ympyrä. Työkalua voi käyttää keskustelun välineenä ja se on ladattavissa ilmaiseksi 46 eri kielellä.
Kymenlaakson perhekeskuksen sivuilla on myös muita vallan ja kontrollin malleja, joita voi hyödyntää keskustelujen välineenä. - Tunteet kehossa-kuvat ja kysymykset sekä lyhyt teksti tunteiden tunnistamisesta (suomi, arabia ja farsi)Kuvia voi käyttää apuna väkivallan puheeksi ottamisessa, tunteista puhumisessa sekä esim. siinä, kun mietitään keinoja hermoston rauhoittamiseen.
"Your mess will become your message - Speak up!" Podcast-sarja
SARAH-hankkeessa tuottamassamme podcastsarjassa keskustellaan siitä, miten tärkeää on saada tukea väkivallasta puhumiseen. Podcast-sarja koostuu neljästä uniikista podcastistä, joissa keskustellaan arabiaksi, somaliksi, farsiksi ja englanniksi.
Podcastien on tarkoitus toimia keskustelunavauksena ja poistaa häpeää, joka estää puhumasta väkivallasta. Kun jaat podcastin väkivaltaa kokeneelle tai kokevalle, varmista, että podcastin jakaminen ei aiheuta turvallisuusriskiä. Tarvittaessa kehota poistamaan podcast/linkki kuuntelun jälkeen, jos linkki puhelimessa tai sähköpostissa voi lisätä väkivallan riskiä.
Podcastien on tarkoitus toimia keskustelunavauksena ja poistaa häpeää, joka estää puhumasta väkivallasta. Kun jaat podcastin väkivaltaa kokeneelle tai kokevalle, varmista, että podcastin jakaminen ei aiheuta turvallisuusriskiä. Tarvittaessa kehota poistamaan podcast/linkki kuuntelun jälkeen, jos linkki puhelimessa tai sähköpostissa voi lisätä väkivallan riskiä.
- Setlementti Tampereen tuottamalta sivustolta löytyy tekstejä sekä videoita seksuaalisesta väkivallasta, lähisuhdeväkivallasta ja kunniaan liittyvästä väkivallasta. Sivuilta saa myös tietoa siitä, mistä voi saada apua vaikeisiin tilanteisiin. Tieto löytyy suomen ja selkosuomen lisäksi turkiksi, englanniksi, arabiaksi, dariksi, thaiksi, venäjäksi, somaliksi, kurdiksi ja farsiksi.
- Monika-Naisten monikieliset esitteet ja nettisivutMonika-Naisten kriisikeskuksen, auttavan puhelimen, chatin, turvakodin ja kotoutumiskeskuksen esitteet (suomi, arabia, dari, englanti, espanja, farsi, ukraina, venäjä, ranska, somali, viro). Väkivallan moninaisuutta on kuvattu hyvin Monika-naisten nettisivujen osiossa ”tunnista väkivalta”. Nettisivut on käännettävissä samoille kielille kuin esitteetkin.
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylläpitämältä sivustolta löytyy paljon tietoa, videoita sekä materiaalia. Materiaalit ja työkalut -osiosta löytyy esim. eri kielisiä (albania, arabia, bengali, bulgaria, dari, eesti, espanja, kiina, kurdi kurmandzi, nepali, puola, ranska, romania, somali, sorani, thai, venäjä, vietnam ja ukraina) esitteitä ihmiskaupasta ja avun hakemisesta, videoita uhrin oikeuksista sekä ihmiskaupan tunnusmerkeistä. Ohjeita ihmiskaupan uhrin kohtaamiseen -listauksessa on ammattilaiselle oivia muistutuksia turvallisen kohtaamisen takaamiseksi.
- Video maahanmuuttajataustaiselle sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneelle tytölle tai naiselle väkivallasta ja siihen avun saamisesta. Videossa ei käytetä sanoja. Videon avulla voi ilman yhteistä kieltä kertoa, että ihmiset kokevat tämänlaisia asioita ja niihin on saatavissa apua.
- Nollalinjan nettisivuilla on tietoa väkivallasta, Nollalinjasta ja turvakodeista arabian, darin, farsin, somalin, soranin, venäjän, ukrainan, espanjan, thain ja saamen kielillä. Täältä voi maksutta tilata asiakkaille jaettavia Nollalinjan infokorttiesitteitä kaikilla palvelukielillä.
- HEUNIn EASY-hankkeen tuottama esite, joka herättelee tietoisuutta siitä, että pakkoavioliitto on rikos ja sen uhrit voivat saada apua. Saatavilla olevat kieliversiot: suomi, englanti, amhara, bengali, dari, farsi, ranska, ruotsi, saksa, tigrinya, turkki, urdu, venäjä.
- NHS Education for Scotlandin, 2018, animaatiossa kuvataan kokijan äänellä trauman vaikutuksia arkielämään. Englanninkielinen video auttaa tunnistamaan trauman vaikutuksia ja lisää ymmärrystä siitä, että asia voi koskea ketä tahansa.
-
- Lomakkeita eri väkivallan muotojen kartoittamiseen, tunnistamiseen, turvasuunnitelman tekemiseen sekä MARAK- menetelmään. Lomakkeet on tarkoitettu täytettäväksi yhdessä asiakkaan kanssa ja toimivat interventiona jo sellaisenaan.
- Ensi- ja Turvakotien liiton ylläpitämän nettiturvakodin sivustolla opastetaan turvasuunnitelman tekemiseen väkivallan kokijan, väkivaltaa käyttävän, lapsen sekä ikääntyneen näkökulmista. Riitatilanteita varten on myös omia kysymyksiä.
- Pesäpuun ry:n kouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattu englannin ja suomenkielinen materiaali väkivallasta ja väkivallalta suojautumisesta.
- Sivulla on Barnahus- hankkeessa kerättyjä suomenkielisiä vinkkejä ja huomioitavia asioita, kun keskustellaan lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä. Lisäksi hankkeessa on tuotettu yhdessä Polamk:n kanssa opas nuorelle, joka on joutunut pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen uhriksi. Oppaassa kuvataan asian parissa työskentelevien eri työntekijöiden roolia ja tehtävää, sitä miten tilanne etenee ja mihin tietoja käytetään ja kuka asiasta saa tietää.
- Tietopankkiin on koottu traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyskysymyksiin liittyvää aineistoa. "Aikajanatyöskentely" -menetelmä trauman kartoittamiseen, sekä "Meidän tarinamme" ja "Minun tarinani" -työkirjat löytyvät suomeksi ja ukrainaksi, ruotsiksi, sekä englanniksi. Tietokanta sisältää lisäksi monikulttuuriseen traumatyöhön soveltuvia arviointimenetelmiä sekä tietoa traumasta ja trauman vaikutuksista.
- Selkoenglanniksi tehdyn työkirjan avulla on mahdollista tutustua trauman vaikutuksiin ja rakentaa omiin voimavaroihin perustuva ”voimarepun”. Repun avulla väkivaltaa kokeneet naiset voivat tukeutua voimavaroihin vaikeina hetkinä. Saatavilla selkoenglanniksi ja saksaksi. Kotisivuilta löytyy tietoa trauman vaikutuksista sekä erilaisia harjoitteita englanniksi ja saksaksi.
- KUVAKO-hankkeessa on luotu kuvallista materiaalia tasavertaisemman kommunikoinnin tueksi vastaanottokeskusten tarpeisiin. Kuvia voi etsiä Papunetin sivulta valitsemalla oikealta valikosta vain KUVAKO-hankkeen kuvat ja selata kuvia kategorioittain. Kuvapankista löytyy kategoria "turvapaikanhaku" ja lisäksi hyödyllisiä kuvia mm. väkivallasta ja väkivallan seurauksista keskusteluun voi löytyä esimerkiksi kategorioista "tunteet ja tunnetilat", "ihmiset" sekä "terveys ja hyvinvointi".
- Kotona Suomessa -hankkeessa on koottu listaus monikielisistä, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvistä materiaaleista maahanmuuttajille: yleistietoa Suomesta, työ ja yrittäjyys, opiskelu ja koulutus, asuminen ja arki, terveys, mielenterveys ja seksuaalioikeudet, lasten kasvatus, päivähoito, koulu, nuoret, turvallisuus ja rikokset, vapaa-aika. Hankkeen yhteydessä on tuotettu videomateriaaleja kuten tapausesimerkki kunniaan liittyvästä väkivallasta. Videomateriaalia on koottu InfoFinlandin Youtube-kanavalle eri kielten mukaan järjestettyihin soittolistoihin.
Mielenterveyden tukeminen
- Lounas-Suomen mielenterveysseura Mieli ry:n sivuilta löytyy monikielistä materiaalia maahan muuttaneille hyvinvoinnin tueksi (mm. stressinhallintaan rentoutumisharjoituksia). Ammattilaisille on esimerkkejä, miten järjestää ryhmätoimintaa hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseksi. Materiaaleja löytyy ainakin kielillä suomi, arabia, englanti, persia, venäjä, kurdi, soranî, somali, dari, ukraina, swahili ja espanja.
- Punaisen ristin kaupasta voi ladata ilmaiseksi yli 19 eri kielellä henkisen tuen esitteitä. Esitteessä kuvataan erilaisia tapoja reagoida mieltä järkyttävään tapahtumaan ja kerrotaan esimerkkejä, miten auttaa itseä ja lasta sekä milloin on hyvä pyytää apua ja mistä sitä on saatavilla.
- THL:n sivustokokonaisuudesta löytyy tietoa eri aihealueista. Esimerkiksi vinkkejä ja lomakkeita turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastukseen, joista esimerkkinä kyselylomake traumaattisista kokemuksista kärsineiden turvapaikanhakijoiden tunnistamista varten. THL on tuottanut myös silpomisen ehkäisyyn liittyviä monikielisiä videoita ja esitteitä (sivun oikeassa laidassa). THL:n materiaaleja on saatavilla usealla eri kiellellä.
- Pakolaisena Suomeen tulleille henkilöille suunnatun Mielenterveyttä maahantuloon -videosarjan tarkoituksena on lisätä ymmärrystä mielenterveydestä sekä vähentää avun hakemiseen liittyvää stigmaa.Kielivaihtoehdot ovat suomi, arabia, dari, englanti, ukraina, venäjä ja kongonswahili.
- Sivustolla on yleisesti materiaalia turvapaikanhakijoihin liittyen, mutta myös erityisesti ukrainan ja venäjänkielistä materiaalia Ukrainasta suomeen saapuville.
- Lomake sisältää kysymyksiä toimintakyvystä arjessa, tunnetiloista, muistista sekä väkivallan kokemuksista. Malli on suunniteltu ja testattu osana PALOMA2-hanketta.
- WHO:n kuvitettu opas Doing What Matters in Times of StressKuvitettu opas ohjaa tunnistamaan ja nimeämään tunteita, auttaa ymmärtämään huolien/stressin/trauman vaikutuksia ja antaa konkreettisia keinoja palata huolista nykyhetkeen, sekä tukee itsemyötätunnon ja tunteiden sallimisen harjoittamisessa ja kannustaa toimimaan pienissä asioissa omien arvojen mukaisesti. Selkeästä oppaasta on jopa 45 eri kieliversiota.
- Mielenterveystalon sivuilta löytyy useita mielenterveyttä sekä hyvinvointia tukevia luettavia ja kuunneltavia harjoituksia arabian, soranin, darin, englannin, somalin ja venäjän kielillä. Esimerkiksi Sodan uhkaan liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen- ohjeistus sisältää tietoa siitä, kuinka käsitellä ahdistusta ja epävakautta sodan uhasta. Materiaalissa on myös huomioitu lapset ja sivusto on käännettävissä kielille suomi, englanti, ukraina ja venäjä.
- Salon muistiyhdistyksen Monikulttuurinen muisti -projektissa on luotu kuvallisia esitteitä mm. stressinhallinnasta, yksinäisyydestä ja masennuksesta. Sivuilta löydät kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit. Stressinhallinnan kuvajulisteet on tehty suomen ja ruotsin kielen lisäksi arabian, venäjän , somalin, kurdi-soranin, mandariinikiinan ja englannin kielisenä.
Monikulttuurinen vanhemmuus
- Punaisen ristin toteuttamassa englanninkielisessä oppaassa annetaan tietoa trauman vaikutuksista. Se auttaa ymmärtämään pakolaisen tilannetta itsensä ja lasten kannalta antaen työkaluja vanhemmuuteen uudenlaisessa elämäntilanteessa ja muistuttaa huolehtimaan myös omasta hyvinvoinnista. Opas on saatavilla Tanskan punaisen ristin sivuilta englannin ja ruotsin kielen lisäksi mm. ukrainaksi, venäjäksi, arabiaksi, kurdi-soraniksi, somaliksi, tigrinjaksi, farsiksi ja pashtoksi.
- Sivulle on koottu materiaalia ammattilaisille tunne- ja turvataitokasvatukseen sekä monikulttuuriseen työhön. Perhe yhtenäiseksi -menetelmä on menetelmä kulttuurisensitiiviseen kohtaamiseen, perheen sisäisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja perheen voimavarojen vahvistamiseen. Monikulttuurisen vanhemmuusryhmän materiaalit on tehty seitsemällä eri kielellä.
- Vanhemmuuden, kotoutumisen ja kielen oppimisen tueksi kehitetty pelillinen toimintamalli. PRO SOS-hankkeen kehittämän toimintamalli sisältää pelin, jonka teemoina ovat ''Minä ja ystävät'', ''Parisuhde ja luottamus'' ja ''Lapsi Suomessa''. Pelin avulla voidaan madaltaa kynnystä puhua vaikeistakin teemoista. Peliä tai sen kysymys- ja tehtäväkortteja voi hyödyntää ryhmissä ja kahdenkeskisissä kohtaamisissa.
- Mannerheimin lastensuojeluliiton viisiosainen piirrosvideosarja on suunnattu tueksi eroaville/eronneille vanhemmille, heidän läheisilleen sekä perheiden parissa työskenteleville. Videosarjasta on suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi puhutut versiot.
- Opas rakentuu nuorten ideoimien ja tuottamien monikulttuurisen perhetyön välineenä käytettävien "Nuorten viesti vanhemmille" -videoiden ympärille. Videoissa pakolais- ja maahanmuuttajataustaiset nuoret toimivat itse asiantuntijoina kertoessaan, millaisia tietoja ja taitoja heidän vanhempansa tarvitsisivat ymmärtääkseen ympäröivää yhteiskuntaa ja pystyäkseen tukemaan nuoria paremmin heidän kohtaamissaan haasteissa.
- Haastattelumalli pyrkii huomioimaan kulttuurisen moninaisuuden, kun työskennellään perheiden, vanhempien ja vanhemmuuden kanssa. Se tukee asioiden esille nostamisessa perheen oman näkökulman ja kokemuksen huomioivalla tavalla. Mallissa on oma osio esimerkiksi kasvatukseen ja väkivaltaan liittyen. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi kaikissa lapsiperhepalveluissa.
Turvallisesti töissä
- Työntekijöiden monikielinen mobiilisovellus auttaa selvittämään työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia sekä löytämään oikeita tahoja, jos on epäilys, ettei niitä noudateta. Sovellus on käytettävissä 26 eri kielellä.
- Esite työntekijän ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Esite on saatavilla 24 eri kielillä. Ukrainasta sotaa paenneille on tehty lisäksi kaksi videota työllistymisestä ja työelämän pelisäännöistä.
Seksuaalioikeudet, seksuaaliterveys, seksuaalisuus
- "Tietoa seksuaalisuudesta suomea opiskeleville" on itsenäisesti suoritettava verkkokurssi maahan muuttaneille. Materiaalia voi myös hyödyntää ryhmissä tai kahdenkeskisissä kohtaamisissa ammattilaisen kanssa. Lisäksi ammattilaisten oman prosessin tueksi on luotu videomateriaalia esimerkiksi haitallisista perinteistä.
- Väestöliiton video Seksuaalisuudesta Suomeen muuttaneille kertoo seksuaalioikeuksista ja turvallisesta suhtautumisesta toiseen ihmiseen englannin, selkosuomen, kurdisoranin, farsin, arabian, murrearabian ja somalin kielillä. Lisäksi esimerkiksi tämä turvataitojuliste, joka löytyy monella kielellä, on hyödyllinen myös aikuisen kanssa käytävissä keskusteluissa, vaikka se onkin kuvattu lasten näkökulmasta.
- VIGOR- hankkeessa tehty materiaali seksuaalikasvatukseen sekä ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyteen liittyen arabian, soranin, kurmandzin, farsin ja somalin kielillä. Esimerkiksi hyvä video seksuaalioikeuksista arabiaksi.
- Mauste-hankkeessa on tuotettu monikielistä materiaalia maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille erityisesti parisuhteen, turvallisen lapsuuden, perheväkivallan ja seksuaalisuuden teemojen käsittelyyn. Saa puhua - opas suomen, englannin, arabian ja farsin kielillä on oiva väline seksuaalisuudesta sekä seksuaaliterveydestä keskustelemiseen.
- Esite jossa kerrotaan suomeksi selkokielisesti seksuaalioikeuksista.
- Englanninkielinen video on saatavilla dubattuna ja tekstityksellä englanniksi, saksaksi, italiaksi, ranskaksi ja espanjaksi sekä arabiaksi, bambaraksi, romaniksi, somaliksi, tigrinyaksi ja urduksi. Animoidun videon henkilöt ja heidän yhteisönsä muuttavat omia ajatuksiaan silpomisesta saatuaan tietoa sen vaikutuksista.
- Suomenkielinen opas nuorille HLBTQ+ nuorille, jotka miettivät uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä asioita. Opas perustuu amerikkalaiseen Muslim Youth Leadership Council-organisaation laatimaan versioon.
Sukupuolistunut väkivalta
Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (2011), eli Istanbulin sopimus, määrittelee sukupuolistuneen väkivallan ”väkivaltana, joka kohdistetaan naiseen hänen naiseutensa vuoksi tai joka kohdistuu suhteellisesti useammin naisiin”.
“Sukupuolistunut väkivalta eroaa muista väkivallan muodoista siten, että väkivaltaisten tekojen ensisijaisena motiivina on uhrin sukupuoli. Naisiin kohdistuvalla sukupuolistuneella väkivallalla viitataan näin ollen mihin tahansa haittaan, joka kohdistuu naiseen ja jonka sekä syy että seuraus on epätasa-arvo, joka perustuu naisten ja miesten välisiin oletettuihin eroihin, jotka johtavat naisten alempiarvoiseen asemaan yhteiskunnassa”
- Istanbulin sopimuksen selitysmuistio
Istanbulin sopimus velvoittaa sopimusmaat kriminalisoimaan kaikki sopimuksessa mainitut sukupuolistuneen väkivallan muodot. Finlex.fi -sivulta löytyy ajankohtaiset Suomea koskevat lait ja asetukset. Rikoksentorjuntaneuvosto on valtioneuvoston nimeämä asiantuntija- ja yhteistyöelin, joka suunnittelee ja toteuttaa toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi. Neuvoston verkkosivuilla välitetään tietoa mm. rikosten torjuntaa ja lakimuutoksia koskevista ajankohtaisista asioista sekä rikoksentorjunnan menetelmistä.
Kansainvälistä perustietoa sukupuolistuneesta väkivallasta sekä sen määrittelystä ja esiintyvyydestä voi lukea WHOn ja European Institute for Gender Equality EIGEn sivuilta. Eurooppa-neuvoston sivulta voi perustiedon lisäksi lukea EU:n toimenpiteistä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.
Ajankohtaista tilastotietoa sukupuolistuneen väkivallan esiintyvyydestä Suomessa löytyy Tilastokeskuksen julkaisuista ”sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta” -sivulla. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa -tutkimuksen aineiston lisätarkastelujen keskeiset tulokset löytyvät täältä. European Union Agency for Fundamental Rightsin (FRA), Eurostatin ja European Institute for Gender Equalityn (EIGE) tekemä EU Gender-Based Violence Survey, Key results (2024) -raportti kokoaa yhteen tilastotietoa 27 EU-maasta.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuille on koottu laajasti tietoa väkivallasta sekä maahanmuutosta ja kulttuurisesta moninaisuudesta. Sivuilta löytyy mm.
- lomakkeita väkivallan kirjaamiseen ja kartoittamiseen
- tietoa turvapaikanhakijoiden terveydestä, hyvinvoinnista, palveluista ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä. Turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävän käytännön työn tueksi on tehty videoita. Videoiden aiheina ovat luottamuksen rakentaminen, haavoittuvassa asemassa olevat, järkyttävät kokemukset, väkivallan uhka, haastavat tilanteet, mielenterveys, seksuaali- ja lisääntymisterveys, ympärileikkaus ja sukuelinten silpominen, suun tutkimus, lapset ja nuoret, lääkärin näkökulma ja tukea mallin omaksumiseen.
- listaus väkivallan uhreja tukevista järjestötoimijoista
- Lisäksi THL:n sivuilta löytyy monenlaisia verkkokoulutuksia, joihin voi kirjautua täältä.
- Ihmiskauppa sote-palveluissa kohdattavana ilmiönä
- Kunniaan liittyvä väkivalta
- Puutu väkivaltaan -koulutus lähisuhdeväkivallasta
- PALOMA-koulutus on ammattilaisille luotu verkkokoulutus pakolaistaustaisten kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen.
- Barnahus – Lapsiin kohdistuva väkivalta
- Sukupuolistuneen väkivallan kohtaaminen kouluissa
Sukupuolistuneen väkivallan muodot
Sukupuolistuneen väkivallan muotoja ovat mm. kunniaan liittyvä väkivalta, ihmiskauppa, pakkoavioliitot, sukuelinten silpominen, seksuaaliväkivalta, lähisuhdeväkivalta sekä häirintä ja ahdistelu. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai taloudellista. Se voi näyttäytyä esimerkiksi kontrollointina tai tapahtua verkossa. Usein pakolaistaustaisilla tytöillä, naisilla sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on monenlaisia kokemuksia väkivallasta – ne limittyvät ja lomittuvat ja tärkeää on huomioida väkivallan kokemusten ajallinen, maantieteellinen ja eri väkivallan muotojen kokemusten jatkumo.
Kunniaan liittyvä väkivalta
Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jota oikeutetaan ja perustellaan perheen, suvun tai yhteisön yhteisen kunnian säilyttämisellä tai palauttamisella. Perustiedon kunniaan liittyvästä väkivallasta voi lukea Naisten Linjan ja Rikosuhripäivystyksen sivuilta. Ihmisoikeusliiton sivuilta voi lukea kunniaan liittyvästä väkivallasta sekä siihen liittyvistä yleisistä kysymyksistä ja vastauksista. Sopu-työn materiaalipankista löytyy monenlaista tietoa kunniaan liittyvän väkivallan teemoissa työskentelyyn. Ruotsalaiselta Nationellt centrom mot hedersrelaterad våld och förtryck -sivustolta voi selata monenlaisia kunniaan liittyvän vakivallan julkaisuja ruotsiksi ja englanniksi.
Ihmiskauppa
Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusrikkomus. Ihmiskaupassa hyväksikäyttäjä saattaa uhrinsa alisteiseen asemaan ja hyväksikäytön kohteeksi saadakseen uhrista taloudellista tai muuta hyötyä. Ihmiskauppa voi toteutua mm. työperäisenä tai seksuaalisena hyväksikäyttönä, rikollisiin tekoihin pakottamisena, pakottamisena avioliittoon tai siinä pysymiseen. Ihmiskauppaa on luonnehdittu nykypäivän orjuudeksi. Ihmiskauppa.fi-sivustolta löytyy laajasti tietoa ihmiskauppaa kokeville sekä heitä tukeville. Aluehallintavirasto on toteuttanut verkkokoulutuksen Ihmiskauppa Suomessa, jonka myötä saa oppia mitä ihmiskauppa on ja miten se ilmenee työelämässä.
Pakkoavioliitto
Pakkoavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa tai sen kaltaista suhdetta, jossa toinen tai kumpikaan puolisoista ei ole voinut vaikuttaa puolison valintaan tai avioliiton solmimiseen. Usein taustalla on painostusta suvun tai muun yhteisön taholta. Suostumuksellinen liitto voi myös muuttua pakkoavioliitoksi, jos siitä ei ole halutessaan mahdollista irtautua.
"Pitkä polku" — Työkalupakki pakkoavioliittojen uhrien tukemiseen sisältää tietoa pakkoavioliiton uhrien tunnistamiseksi ja tukemiseksi sekä asiakaspolun, joka havainnollistaa tuen tarjoamisen prosessia.
Sukuelinten silpominen, FGM
Sukuelinten silpominen, eli FGM = female genital mutilation, on tytön tai naisen ulkoisten sukuelinten osittaista tai täydellistä poistamista tai niiden vahingoittamista ilman terveydellistä tai lääketieteellistä syytä. Toimenpide tehdään tytöille yleensä vauvaiän ja 15 ikävuoden välillä. Silpomisella on lukuisia välittömiä ja pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, jotka vaikuttavat naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, mukaan lukien epänormaali arpeutuminen, infektiot, krooninen kipu, synnytyksen komplikaatiot ja/tai kuolema.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy tietoa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta, sen estämisestä sekä ennaltaehkäisystä ja silpomisen läpikäyneen tukemisesta. Vantaalla ja Keravalla on koottu ”Puutu silpomiseen! Jokainen voi vaikuttaa” -toimintaohje työntekijöille, jotka kohtaavat työssään silpomisuhan alla eläviä tai silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia. End FGM E-Campus on verkkokoulu ammattilaisille sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisevään työhön ja silpomisen läpikäyneiden tukemiseen.
Seksuaaliväkivalta
Seksuaaliväkivalta on seksuaalisia tekoja ilman suostumusta tai pyrkimystä niihin. Seksuaalinen teko ilman suostumusta voi tapahtua joko niin, ettei toinen anna suostumustaan tai niin, ettei kyseinen henkilö ole esimerkiksi ikänsä, päihtymyksensä, psyykkisen tilansa tai painostuksen vuoksi kykenevä sitä antamaan. Tekijä on useimmiten tuttu - perheenjäsen, sukulainen tai läheinen. Seksuaaliväkivaltaa voidaan kuvata erilaisilla määritelmillä ml. seksuaalinen hyväksikäyttö, kaltoinkohtelu, raiskaus tai sen yritys, insesti, seksuaalinen koskettelu tai koskettamaan pakottaminen, lähentely sekä altistaminen seksuaaliselle materiaalille tai seksuaalissävytteiselle puheelle. Seksuaaliväkivaltaa tapahtuu myös verkossa, kuten sosiaalisessa mediassa, peleissä tai viesteissä.
Naisten Linjan sivustolla kuvataan seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa ja sen tunnistamista. Tea Consent -videossa avataan suostumusta seksiin teen keittämisen ja juomisen vertauksella. Terveyskylä.fi -sivustolla listataan seksuaaliväkivallan muotojen erilaisia olosuhteita ja asetelmia:
Väkivalta lähisuhteessa
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet läheisessä suhteessa. Väkivallan kohteena voi olla kuka tahansa, useimmiten kuitenkin nainen. Tekijä voi olla puoliso, ex-puoliso, lapsi, sisarus, muu perheenjäsen tai läheinen. Lähisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa esiintyy monessa muodossa. Se voi olla henkistä, fyysistä, kemiallista, uskonnollista, seksuaalista, taloudellista, digitaalista, hengellistä, kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä, vainoa, kunniaan liittyvää väkivaltaa tai ihmiskauppaa. Väkivalta tähtää pelottelemiseen, alistamiseen, nöyryyttämiseen ja vahingoittamiseen, ja on vallan väärinkäyttöä. Sen avulla kontrolloidaan toista ihmistä, hänen ajatuksiaan, tunteitaan ja käyttäytymistään. Usein lähisuhdeväkivalta tapahtuu kodeissa tai muilla yksityisillä paikoilla. Lähisuhdeväkivallalla on merkittäviä vaikutuksia koko lähipiiriin, vaikka väkivalta kohdistuisi vain johonkin sen jäseneen. Väkivallan uhri voi olla vaikeassa asemassa, jos hän on esimerkiksi taloudellisesti riippuvainen tekijästä.
Nettiturvakoti on verkkopalvelu, jonka sivuilla on mm. lähi- ja perheväkivallan eri muotojen tunnistamista helpottavaa tietoa ja tietoa lainsäädännöstä. Are You Being Abused? – Say It Out Loud -sivustolla on tietoa lähisuhdeväkivallasta sekä terveellisistä ja turvallisista ihmissuhteista. Sivusto huomioi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan erityispiirteet. Sivulta löytyy testi: ” Are you wondering if your relationship with a partner or family member is abusive or unhealthy?” ja monipuolinen turvasuunnitelmatyökalu.
Lapsiin kohdistuva väkivalta
Usein sukupuolistunutta väkivaltaa kokevat myös lapset. Heihin voi kohdistua kaikkia sukupuolistuneen väkivallan muotoja tai niiden uhkaa. Lapset voivat olla väkivallan näkijöitä ja kuulijoita, kohteita tai välineitä.
Barnahus-mallin sivuilla on julkaistu monenlaista materiaalia ammattilaisten työn tueksi ml. tietoa ilmoitusvelvollisuudesta, työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa, palvelupolkukaavio ja testi väkivallan tunnistamiseen. Barnahus-verkkokoulu tukee tunnistamaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja toimimaan väkivaltaepäilytilanteessa sekä antaa keinoja tukea väkivaltaa kokenutta lasta.
Kunniaan liittyvä väkivalta
Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jota oikeutetaan ja perustellaan perheen, suvun tai yhteisön yhteisen kunnian säilyttämisellä tai palauttamisella. Perustiedon kunniaan liittyvästä väkivallasta voi lukea Naisten Linjan ja Rikosuhripäivystyksen sivuilta. Ihmisoikeusliiton sivuilta voi lukea kunniaan liittyvästä väkivallasta sekä siihen liittyvistä yleisistä kysymyksistä ja vastauksista. Sopu-työn materiaalipankista löytyy monenlaista tietoa kunniaan liittyvän väkivallan teemoissa työskentelyyn. Ruotsalaiselta Nationellt centrom mot hedersrelaterad våld och förtryck -sivustolta voi selata monenlaisia kunniaan liittyvän vakivallan julkaisuja ruotsiksi ja englanniksi.
Ihmiskauppa
Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusrikkomus. Ihmiskaupassa hyväksikäyttäjä saattaa uhrinsa alisteiseen asemaan ja hyväksikäytön kohteeksi saadakseen uhrista taloudellista tai muuta hyötyä. Ihmiskauppa voi toteutua mm. työperäisenä tai seksuaalisena hyväksikäyttönä, rikollisiin tekoihin pakottamisena, pakottamisena avioliittoon tai siinä pysymiseen. Ihmiskauppaa on luonnehdittu nykypäivän orjuudeksi. Ihmiskauppa.fi-sivustolta löytyy laajasti tietoa ihmiskauppaa kokeville sekä heitä tukeville. Aluehallintavirasto on toteuttanut verkkokoulutuksen Ihmiskauppa Suomessa, jonka myötä saa oppia mitä ihmiskauppa on ja miten se ilmenee työelämässä.
Pakkoavioliitto
Pakkoavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa tai sen kaltaista suhdetta, jossa toinen tai kumpikaan puolisoista ei ole voinut vaikuttaa puolison valintaan tai avioliiton solmimiseen. Usein taustalla on painostusta suvun tai muun yhteisön taholta. Suostumuksellinen liitto voi myös muuttua pakkoavioliitoksi, jos siitä ei ole halutessaan mahdollista irtautua.
"Pitkä polku" — Työkalupakki pakkoavioliittojen uhrien tukemiseen sisältää tietoa pakkoavioliiton uhrien tunnistamiseksi ja tukemiseksi sekä asiakaspolun, joka havainnollistaa tuen tarjoamisen prosessia.
Sukuelinten silpominen, FGM
Sukuelinten silpominen, eli FGM = female genital mutilation, on tytön tai naisen ulkoisten sukuelinten osittaista tai täydellistä poistamista tai niiden vahingoittamista ilman terveydellistä tai lääketieteellistä syytä. Toimenpide tehdään tytöille yleensä vauvaiän ja 15 ikävuoden välillä. Silpomisella on lukuisia välittömiä ja pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, jotka vaikuttavat naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, mukaan lukien epänormaali arpeutuminen, infektiot, krooninen kipu, synnytyksen komplikaatiot ja/tai kuolema.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy tietoa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta, sen estämisestä sekä ennaltaehkäisystä ja silpomisen läpikäyneen tukemisesta. Vantaalla ja Keravalla on koottu ”Puutu silpomiseen! Jokainen voi vaikuttaa” -toimintaohje työntekijöille, jotka kohtaavat työssään silpomisuhan alla eläviä tai silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia. End FGM E-Campus on verkkokoulu ammattilaisille sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisevään työhön ja silpomisen läpikäyneiden tukemiseen.
Seksuaaliväkivalta
Seksuaaliväkivalta on seksuaalisia tekoja ilman suostumusta tai pyrkimystä niihin. Seksuaalinen teko ilman suostumusta voi tapahtua joko niin, ettei toinen anna suostumustaan tai niin, ettei kyseinen henkilö ole esimerkiksi ikänsä, päihtymyksensä, psyykkisen tilansa tai painostuksen vuoksi kykenevä sitä antamaan. Tekijä on useimmiten tuttu - perheenjäsen, sukulainen tai läheinen. Seksuaaliväkivaltaa voidaan kuvata erilaisilla määritelmillä ml. seksuaalinen hyväksikäyttö, kaltoinkohtelu, raiskaus tai sen yritys, insesti, seksuaalinen koskettelu tai koskettamaan pakottaminen, lähentely sekä altistaminen seksuaaliselle materiaalille tai seksuaalissävytteiselle puheelle. Seksuaaliväkivaltaa tapahtuu myös verkossa, kuten sosiaalisessa mediassa, peleissä tai viesteissä.
Naisten Linjan sivustolla kuvataan seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa ja sen tunnistamista. Tea Consent -videossa avataan suostumusta seksiin teen keittämisen ja juomisen vertauksella. Terveyskylä.fi -sivustolla listataan seksuaaliväkivallan muotojen erilaisia olosuhteita ja asetelmia:
- raiskaus avioliiton tai sukulaisuussuhteen sisällä
- tuntemattoman tekemä raiskaus
- järjestelmällinen raiskaus aseellisen selkkauksen aikana
- ei-toivotut seksuaaliset lähestymiset tai seksuaalinen häirintä mukaan lukien seksin vaatiminen vastapalveluksena
- psyykkisesti tai fyysisesti rajoittuneiden seksuaalinen hyväksikäyttö
- lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
- pakkoavioliitto tai avoliitto mukaan lukien lasten avioliitto
- kieltäminen oikeudesta käyttää ehkäisyä tai suojautua sukupuolitaudeilta
- pakkoabortti
- väkivaltaiset toimet naisten seksuaalista koskemattomuutta vastaan mukaan lukien naisten sukupuolielinten silpominen ja pakolliset neitsyyden tarkastukset
- pakotettu prostituutio ja ihmiskauppa seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Väkivalta lähisuhteessa
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet läheisessä suhteessa. Väkivallan kohteena voi olla kuka tahansa, useimmiten kuitenkin nainen. Tekijä voi olla puoliso, ex-puoliso, lapsi, sisarus, muu perheenjäsen tai läheinen. Lähisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa esiintyy monessa muodossa. Se voi olla henkistä, fyysistä, kemiallista, uskonnollista, seksuaalista, taloudellista, digitaalista, hengellistä, kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä, vainoa, kunniaan liittyvää väkivaltaa tai ihmiskauppaa. Väkivalta tähtää pelottelemiseen, alistamiseen, nöyryyttämiseen ja vahingoittamiseen, ja on vallan väärinkäyttöä. Sen avulla kontrolloidaan toista ihmistä, hänen ajatuksiaan, tunteitaan ja käyttäytymistään. Usein lähisuhdeväkivalta tapahtuu kodeissa tai muilla yksityisillä paikoilla. Lähisuhdeväkivallalla on merkittäviä vaikutuksia koko lähipiiriin, vaikka väkivalta kohdistuisi vain johonkin sen jäseneen. Väkivallan uhri voi olla vaikeassa asemassa, jos hän on esimerkiksi taloudellisesti riippuvainen tekijästä.
Nettiturvakoti on verkkopalvelu, jonka sivuilla on mm. lähi- ja perheväkivallan eri muotojen tunnistamista helpottavaa tietoa ja tietoa lainsäädännöstä. Are You Being Abused? – Say It Out Loud -sivustolla on tietoa lähisuhdeväkivallasta sekä terveellisistä ja turvallisista ihmissuhteista. Sivusto huomioi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan erityispiirteet. Sivulta löytyy testi: ” Are you wondering if your relationship with a partner or family member is abusive or unhealthy?” ja monipuolinen turvasuunnitelmatyökalu.
Lapsiin kohdistuva väkivalta
Usein sukupuolistunutta väkivaltaa kokevat myös lapset. Heihin voi kohdistua kaikkia sukupuolistuneen väkivallan muotoja tai niiden uhkaa. Lapset voivat olla väkivallan näkijöitä ja kuulijoita, kohteita tai välineitä.
Barnahus-mallin sivuilla on julkaistu monenlaista materiaalia ammattilaisten työn tueksi ml. tietoa ilmoitusvelvollisuudesta, työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa, palvelupolkukaavio ja testi väkivallan tunnistamiseen. Barnahus-verkkokoulu tukee tunnistamaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja toimimaan väkivaltaepäilytilanteessa sekä antaa keinoja tukea väkivaltaa kokenutta lasta.
Videot:
Ending violence against women - video (eng)
Gender-Based violence in emergencies - video (eng)
Ihmiskauppa 60 sekunnissa: Hengenvaarallisen matkan päätteeksi nigerialaiset naiset päätyvät Italian kaduille myymään seksiä (YLE) - video (fin)
Kunniaväkivalta - Eva Tawasoli - video (fin)
Lähisuhdeväkivalta (IMPRODOVA-project) – useita videoita useilla kielillä
Mitä silpominen tarkoittaa ja miten kohdata sen läpikäynyt asiakas? (THL) - video (fin)
Modus operandi: Human Trafficking for Sexual Exploitation (HEUNI) – video (eng)
Opening Doors Trauma Informed Practice for the Workforce (Positive Steps) - video (eng)
Patterns of Exploitation: Understanding Human Trafficking Risks related to the war in Ukraine (HEUNI) webinaaritallenne (eng)
Puhutaan kunniaan liittyvästä väkivallasta (Väestöliitto) video (fin)
Sara's Story: FGM Aware (FGMaware) video (eng)
Suomalainen Ujuni on kokenut silpomisen – nyt hän taistelee sitä vastaan (IL-tv)
The truth about female genital mutilation – video (eng)
Trauma and the Brain (NHS)- video (eng)
Tunnistatko ihmiskaupan uhrin? (RIKU) - video (fin)
Tunnista ihmiskaupan tunnusmerkit (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
Tunnista ihmiskauppa – rauhoitu kuulemaan (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
Tätä on kunniaväkivalta Suomessa (YLE) - video (fin)
Gender-Based violence in emergencies - video (eng)
Ihmiskauppa 60 sekunnissa: Hengenvaarallisen matkan päätteeksi nigerialaiset naiset päätyvät Italian kaduille myymään seksiä (YLE) - video (fin)
Kunniaväkivalta - Eva Tawasoli - video (fin)
Lähisuhdeväkivalta (IMPRODOVA-project) – useita videoita useilla kielillä
Mitä silpominen tarkoittaa ja miten kohdata sen läpikäynyt asiakas? (THL) - video (fin)
Modus operandi: Human Trafficking for Sexual Exploitation (HEUNI) – video (eng)
Opening Doors Trauma Informed Practice for the Workforce (Positive Steps) - video (eng)
Patterns of Exploitation: Understanding Human Trafficking Risks related to the war in Ukraine (HEUNI) webinaaritallenne (eng)
Puhutaan kunniaan liittyvästä väkivallasta (Väestöliitto) video (fin)
Sara's Story: FGM Aware (FGMaware) video (eng)
Suomalainen Ujuni on kokenut silpomisen – nyt hän taistelee sitä vastaan (IL-tv)
The truth about female genital mutilation – video (eng)
Trauma and the Brain (NHS)- video (eng)
Tunnistatko ihmiskaupan uhrin? (RIKU) - video (fin)
Tunnista ihmiskaupan tunnusmerkit (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
Tunnista ihmiskauppa – rauhoitu kuulemaan (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
Tätä on kunniaväkivalta Suomessa (YLE) - video (fin)
Käsikirjat ja oppaat
- GBV pocket guide – how to support survivors. Sisältää esimerkiksi DO's and DON'T -vinkkejä kohtaamisiin sekä ideoita siihen, mitä voisi sanoa. Oppaassa on myös erillinen osio lasten ja nuorten kokeman sukupuolistuneen väkivallan kohtaamiseen. GBV pocket guide on saatavilla luettavana ja printattavana versiona useilla eri kielillä sekä lisäksi puhelimeen ladattavana sovelluksena. Löytyy Play-kaupasta hakusanalla "GBV pocket guide".
- Euroopan Unionin turvapaikkaviraston (EUAA) Käytännön työkalut -verkkosivu. Sivu sisältää oppaita ja työkaluja turvapaikkaprosessien parissa ja turvanpaikanhakijoiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. ”Vulnerability and special needs” -osion alta löytyy esimerkiksi oppaita kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden psykososiaaliseen tukemiseen ja haavoittuvuuksien arvioinnin työkalu.
- Henkisen ensiavun opas - Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun käsikirja ihmisten tukemiseen kriisitilanteissa.
- Ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjausmekanismi (NRM): Käsikirja uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita.
- Intercultural Approach to Prevent Harmful Practices - Työkalupakki haitallisten käytäntöjen ehkäisemiseen kulttuurienvälisen lähestymistavan avulla. Työkalupakki sisältää työkaluja ja lähdemateriaalia ammattilaisten tueksi, jotta he voivat ennaltaehkäistä, tunnistaa, ohjata ja puuttua sellaisten naisten tilanteeseen, jotka ovat kohdanneet tai vaarassa kohdata haitallisia käytäntöjä (kuten sukuelinten silpomista, pakkoavioliittoa, kunniaan liittyvää väkivaltaa). Hankkeen julkaisu on saatavilla mm. englanniksi ja arabiaksi.
- Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen. Näin tuet väkivallan uhria puhumaan kokemuksistaan.
- Lähisuhdeväkivallan Eurooppalainen koulutusalusta. Eritellyt terveydenhuollon, sosiaalialan ja lakialan ammattilaisille suunnatut koulutuskokonaisuudet lähisuhdeväkivallasta.
- Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta - opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työministeriö, Monika-Naiset liitto ry.
- Mental Health and Human Rights Info: Gender Based Violence Training Manual. Englanninkieliseltä sivustolta löytyy kattava opas naisten kokemaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan konfliktien aikana sekä työkalupakki, josta löytyy ohjeet erilaisiin oppaassa käsiteltäviin harjoitteisiin esimerkiksi sietoikkunan harjoitteluun. Oppaasta on tehty selkeät tutorial-videot, joiden kautta sisällön voi omaksua helposti ja nopeasti. Opas löytyy useina kieliversioina
- Migrant women & girls toolbox - Työkalupakki maahan muuttaneiden naisten ja tyttöjen kohtaamasta sukupuolistuneesta väkivallasta. Työkalupakki on suunnattu ammattilaisille, jotka työskentelevät maahanmuuttajayhteisöjen ja erityisesti naisten ja tyttöjen vastaanoton ja kotouttamisen parissa. Se tarjoaa kattavan perehdytyksen maahan muuttaneiden naisten ja tyttöjen kohtaamaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan ja myös muiden ammattilaisten kouluttamiseen aiheesta.
- Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Senja-sensitiivisyysmalli Tietoa lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhriksi joutumisen vaikutuksista, sekä traumaininformoituja sekä sensitiivisiä toimintaohjeita ammattilaisille, jotka ovat tukena rikosprosesseissa.
- Sexual and gender-based violence in a migration context - Seksuaali- ja sukupuolistunut väkivalta maahanmuuttokontekstissa -koulutusmateriaali. Koulutusopas maahanmuuttajataustaisten kokemaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan. Sisältää aiheeseen herättelyä, käytännön harjoituksia sekä teoriaa.
- STOP FGM – silpomisen vastaisen toiminnan materiaalipankki (2025) on luotu tiedon lähteeksi ja työvälineeksi silpomista ennaltaehkäisevään toimintaan. Julkaisusta löytyy ajankohtainen tieto Suomen kontekstissa ml. 12/2024 voimaan astunut uusi rikoslaki. African Care.
- Sukupuolistunut väkivalta ja pakolaisnaiset -koulutusopas CCM-GBV-hanke, Solwodi
- Toiminnallinen käsikirja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi. Poliisihallituksen käsikirjassa tarkastellaan monipuolisesti lähisuhdeväkivallan eri muotoja esimerkiksi tilastojen valossa. Se antaa esimerkkejä käytännön toimenpiteisiin, kun poliisi kohtaa lähisuhdeväkivaltatilanteen.
- Tunnista ja turvaa – Käsikirja väkivallan uhrin auttamistyöhön vastaanottokeskuksissa. Helsinki: Monika-Naiset liitto.
- Turvapaikanhakijaperhe - Kohtaamisen ja tuen käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
- TURVA -hanke. Väkivaltatyön opas vastaanottokeskuksille
- "Tämä ei ole helppoa"— Tuen tehostaminen pakkoavioliiton uhreille". EASY-projektin parhaiden käytäntöjen opas. Oppaassa avataan käytännön haasteita, jotka tulee huomioida kehitettäessä tehokkaita tapoja puuttua pakkoavioliittoihin sekä tarjota tukea uhreille ja riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Opas on suunnattu ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään pakkoavioliiton uhreja tai henkilöitä, perheitä ja yhteisöjä, joihin ilmiö vaikuttaa.
- Vanhempana Suomessa – Ulkomaalaistaustaisille suunnatun psykoedukatiivisen pilottiryhmän käsikirja.Barnahus-hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Väkivaltakäsitteiden sanasto Väkivaltakäsitteiden sanasto -oppaan (2019) suositukset väkivallan vastaisessa työssä käytettäville käsitteille. Sanaston tarkoitus on tukea asiantuntijoita ja ammattilaisia keskustelemaan väkivallasta yhdenmukaisin termein ja jakamaan ymmärryksen siitä, mitä niillä tarkoitetaan. Vaikka termien käytöstä ei aina olla yksimielisiä, on hyödyllistä perehtyä käsitteisiin sekä tietoisesti valita termit, joita käyttää.
Tutkimuksia ja selvityksiä
- Canning, V. (2017) Gendered Harm and Structural Violence in the British Asylum System. Oxon: Routledge.
- Council of Europe (2019) Gender-based Asylum Claims and Non-Refoulement: articles 60 and 61 of the Istanbul Convention. A collection of papers on the Council of Europe Convention on preventing and combating violence against women and domestic violence. Council of Europe.
- From evidence to action: Tackling gender-based violence against migrant women and girls. (2021) UN Women Policy Brief. Making Migration Safe for Women -project.
- Hansen, S., Sams, A., Jäppinen, M. & Latvala, J. (2016) Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. Ihmisoikeusliiton julkaisu. Helsinki: Picascript.
- Härmä, V., Koukkula, M. & Mohamed, F. (2025) Neuvolan terveydenhoitajien kokemukset tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) puheeksiotosta ja hoitoon ohjauksesta: Laadullinen tutkimus palve lujärjestelmän toiminnasta. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
- Isotalo, A. (2015) Mistä on hyvät tytöt tehty? - Somalitytöt ja maineen merkitykset. Turun yliopiston julkaisuja.
- Jensen, M. (2019) Gender-Based Violence in Refugee Camps: Understanding and Addressing the Role of Gender in the Experiences of Refugees.Inquiries Journal, 11:02.
- Järvi, J. (2021) Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikkamenettelyn erityispiirteet. Vaasan yliopisto.
- Keskinen, S. (2012) Kulttuurilla merkityt toiset ja universaalin kohtelun paradoksi väkivaltatyössä.Julkaistu osana Keskinen, Suvi; Vuori, Jaana; Hirsiaho, Anu (2012): Monikulttuurisuuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press.
- Kervinen, E. & Ollus, N. (2019) Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa.Publication Series No. 89. Helsinki: HEUNI.
- Koukkula, M. & Klemetti, R. (2019) Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma.Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2019:1.
- Lilja, I., Kervinen, E., Lietonen, A., Ollus, N., Viuhko, M. & Jokinen, A. (2020) Unseen Victims - Why Refugee Women Victims of Gender-Based do not receive Assistance in the EU. Heuni Report Series No. 91. Helsinki: HEUNI.
- Lähteenmäki, S. (2020) Väkivaltatyön opas vastaanottokeskuksille. TURVA-hanke. Maahanmuutovirasto
- Mohamed, A. & Latvala, J. (2020) Female genital mutilation (FGM). Awareness and perceptions of Somali men in the Helsinki region, Finland. Finnish League for Human Rights. Helsinki.
- Niemi, J., Kainulainen, H. & Honkatukia, P. (2017) Sukupuolistunut väkivalta – Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Helsinki: Vastapaino.
- Niskanen, M. & Åstedt, T. (toim) (2020) Näkökulmia monikulttuurisen taustan omaavan lapsen ja perheen tukemiseen. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsinki: Grano Oy.
- Pehlivanović, S. (2021) Gender-based violence survivors in the Finnish Asylum system – Views of social welfare and health care professionals on provision of services in practice.
- Pertek, S., Kuznetsova, I. & Kot, M. (2022) “Not a single safe place”: The Ukrainian refugees at risk of violence, trafficking and exploitation Findings from Poland and Ukraine. University of Birmingham.
- Rönkkömäki, S. (2018) Selvitys turvapaikanhakijoiden parisuhteiden ja vanhemmuuden haasteista sekä auttamisen mahdollisuuksista vastaanottokeskuksissa. Parisuhteet ja perheet keskuksissa -selvityshanke. Maahanmuuttovirasto (MIGRI).
- Skogberg, N., Mustonen, K-L., Koponen, P., Tiittala, P., Lilja, E., Ahmed Haji Omar, A., Snellman, O., Castaneda, A. (2019) Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki.
- Tarvainen, L., Laine, M., Leisti, M., Rautakorpi, M., Selim, H. & Skrifvars, J. (2022) Haavoittuva asema turvapaikkaprosessissa. Pakolaisneuvonta. Helsinki.
- Toivonen, V. (2017) Pakkoavioliittojen esiintyminen ja ilmitulo Suomessa. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsinki: Helsingin Yliopisto
- UNODC (2020) Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage. Issue Paper. United Nations Office in Vienna.
- Viuhko, M. (2019) Restricted Agency, Control and Exploitation. Understanding the agency of trafficked persons in the 21st century Finland. Heuni Publication Series No. 90. Helsinki: HEUNI.
Sukupuolistunut väkivalta kirjoissa, elokuvissa ja mediassa
- Ahmed, U. 2020: "Miksi viranomaiset eivät puutu tyttöjen sukuelinten silpomiseen?" Maailman Kuvalehti. Teksti: Kaisu Kinnunen. Julkaistu: 12.05.2020
- Ahmed, U. & Hirvonen, E. (2022): Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin
- Al Husaini, S. (2023): Huono tyttö
- Al-mehsen, A. (2025): Hayati, rakkaani
- Ermers, R. (2018): Honor Related Violence
- Hossain, S. & Welchman, L. (2008): "Honour" : crimes, paradigms, and violence against women - Lynn Welchman & Sara Hossain
- Ihmiskaupan uhrit etsivät turvaa Suomesta – Gracea uhkaa käännytys Nigeriaan | Ulkolinja-podcast | Yle Areena. 11.11.2024
- Improdova-projektin käytännön työtä tekevän ammattilaisen haastattelu (eng) - An interview with a member of a working group on refugees and migrants as victims of domestic violence in Münster, Germany
- Karhu, E. (2021): Naiset kokevat paljon rakenteellista väkivaltaa uskonnollisissa yhteisöissä – ”Olennaista on, kuka saa tulkita pyhiä kirjoituksia”
- Khosravi, S. (2013): Laiton matkaaja: paperittomuus ja rajojen valta
- Markkanen, K. & Okundaye, I. (2020): Nimeni on Itohan
- Mukwege, D. (2023): Naisten voima
- Nainen ja kaksi pientä lasta ovat viruneet jo kuukauden Joutsenon säilöönottoyksikössä – ”Tämä on vankila”, äiti sanoo | MOT | Yle. 16.3.2025
- Nayeri, D. (2019): The ungrateful refugee: What Immigrants Never Tell you
- Ollus, N. (2024): Blogpost by Natalia Ollus: Forced labour and labour exploitation often looks like normal work | Heuni
- Rendic, P. (2015): Ihmiskaupan kasvot
- Rendic, P. (2022): Pakotettu naimaan
- Sarvela, K. & Auvinen, E. (2020): Yhteinen kieli — Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books.
- Talvitie, E. (2022): Kunniaton mutta vapaa
- Tasa-arvosanasto (THL): Tasa-arvosanasto - Sukupuolten tasa-arvo - THL
- Van Der Kolk, B. (2014): Jäljet kehossa – Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Suomi: Viisas Elämä.
- Yousafzai, M. & Lamb, C (2014): Minä olen Malala: Koulutyttö, jonka Taliban yritti vaientaa.
Sarjat, leffat, dokkarit
- Ensilumi (2020)
- Flee (2021)
- Kirje Alepposta (2019) Kirje Alepposta | Yle Areena
- Kokonainen (2024) Kokonainen | Yle Areena
- Nasrin’s Voice (2025) Nasrin’s Voice | Yle Areena
- Pako Eritreasta (2021) Pako Eritreasta | Yle Areena
- The Swimmers (2022)
- Turvapaikanhakija itkee (2020) Turvapaikanhakija itkee | Yle Areena
- Unorthodox (2020)
- Vuosi Al-Holissa (2020) Vuosi al-Holissa | Yle Areena
Vinkkaa puuttuvasta materiaalista
tai kysy aiheeseen liittyen
tai kysy aiheeseen liittyen
Puuttuiko sivulta työkaluja tai materiaaleja, jotka olet kokenut hyödylliseksi omassa työssäsi väkivaltaa kokeneiden turvapaikanhakijoiden tai tilapäistä suojelua saavien kanssa? Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi vinkit ja palautteen. Tai tuliko mieleesi teemaan liittyen kysymys, johon toivoisit vastausta materiaalipankin tekijöiltä, sukupuolistuneen väkivallan teemoissa työtään tekeviltä? Voit lähettää kysymyksesi anonyymisti.