GBV-Tuva2 – Tukea Suomesta turvaa hakeville sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneille
MATERIAALIPANKKI
Kokoelma hyödyllisiä työkaluja ammattilaisten työn tueksi
Toivottavasti sivulle kasaamamme materiaali tukee matkaasi
- Suomesta turvaa hakevien kokeman sukupuolistuneen väkivallan teemoihin tutustujana,
- väkivallan todellisuuksien tunnistajana,
- turvallisten keskustelujen mahdollistajana ja
- väkivaltaa kokeneen tukijana.
Materiaalipankki on kehitetty osana sisäministeriön hallinnoimia Euroopan Unionin AMIF-rahoituksella tuettuja hankkeita "GBV-TUVA - Turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamisen ja kokemusten käsittelyyn tarvittavan tuen vahvistaminen" (2020-2022) ja GBV-Tuva2 – Tukea Suomesta turvaa hakeville sukupuolistunutta väkivaltaa kokeville (2023-2026). Hankkeissa tehtävän työn päämääränä on edistää Suomesta turvaa hakevien sukupuolistuneen väkivallan kokemusten ennaltaehkäisyä, kokemusten tunnistamista ja kokemusten käsittelyyn tarvittavaa tukea. Järjestämme turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua saaville yksilöllistä sekä ryhmämuotoista tukea. Lisäksi koulutamme Suomesta turvaa hakevia työssään kohtaavia ammattilaisia. Työstä vastaa Kuopion Setlementti Puijola.
Olemme koonneet sivulle useiden hankkeiden, tahojen ja teeman ympärillä työskentelevien henkilöiden julkaisemia ilmaisia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä sinnikkäästä ja arvokkaasta työstä.
Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä Setlementti Puijolan ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIn työntekijöiden kesken sekä ohjausryhmämme tuella. Haluamme lämpimästi kiittää mahtavien ohjausryhmiemme jäseniä Maahanmuuttovirastossa, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, Oulun ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, HDL:n Psykotraumatologian keskuksessa, Pohjois-Savon ELY-keskuksessa sekä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIssa.
Olemme koonneet sivulle useiden hankkeiden, tahojen ja teeman ympärillä työskentelevien henkilöiden julkaisemia ilmaisia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä sinnikkäästä ja arvokkaasta työstä.
Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä Setlementti Puijolan ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIn työntekijöiden kesken sekä ohjausryhmämme tuella. Haluamme lämpimästi kiittää mahtavien ohjausryhmiemme jäseniä Maahanmuuttovirastossa, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, Oulun ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, HDL:n Psykotraumatologian keskuksessa, Pohjois-Savon ELY-keskuksessa sekä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIssa.
Materiaalipankin pääperiaatteet
Materiaalipankin kehittämistyötämme on ohjannut kolme pääperiaatetta, jotka juontavat kansainvälisten oikeudellisten instrumenttien määrittelyistä. Näitä ovat mm. Geneven pakolaissopimus (1951), naisten syrjinnän postamista koskeva yleissopimus (CEDAW 1979), naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva julistus (1993), naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Istanbulin sopimus (2011), Direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta (2011), Euroopan Unionin määritelmädirektiivi (2011) ja siihen liittyvä vastaanottodirektiivi (2013) sekä uhridirektiivi (2012).
Näiden periaatteiden tarkastelu edistää jokaisen ihmisen oikeutta tulla yksilöllisesti kuulluksi ja nähdyksi.
Näiden periaatteiden tarkastelu edistää jokaisen ihmisen oikeutta tulla yksilöllisesti kuulluksi ja nähdyksi.
- Perus- ja ihmisoikeuksien ensisijaisuusKansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiset oikeudet kuuluvat kaikille oleskelustatuksesta riippumatta. Siksi viranomaisten, sekä kaikkien, jotka kohtaavat työssään turvapaikanhakijoita, tilapäistä suojelua saavia ja paperittomia henkilöitä, tulisi aina ensisijaisesti huomioida perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutuminen.
- Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyysPyrimme työssämme huomioimaan jokaisen ihmisen yksilöllisyyden ja yksilölliset tarpeet vahvistamalla kulttuuri-, trauma- ja sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa kaikissa kohtaamisissa. Kulttuurisensitiivisyydellä viitataan erilaisten kulttuuristen kokemusten, perinteiden ja tapojen kunnioittamiseen hyväksymättä kuitenkaan ihmisoikeuksia tai hyvinvointia loukkaavia käytäntöjä. Traumainformoidulla työotteella tarkoitetaan vaikeiden elämänkokemusten vaikutusten ymmärtämistä ja suhtautumista näihin myötätuntoisesti. Sukupuolisensitiivisyydessä tiedostetaan sukupuolen merkitys sekä tarkastellaan siihen liittyviä käsityksiä ja stereotypioita.
Tietoisella sensitiivisellä erityiskohtelulla edistämme yhdenvertaisuutta ja ehkäisemme syrjinnästä aiheutuvia haittoja. - Inhimillisyys ja antirasismiJokainen ansaitsee tulla kohdatuksi arvostavasti. Antirasismi on keino tukea yhdenvertaisuutta, inklusiivisuutta ja tasa-arvoa. Se on meidän jokaisen aktiivista ja tietoista toimintaa ennakkoluulojen, etnisen syrjinnän ja syrjivien käytäntöjen vaikutusten vähentämiseksi.
Intersektionaalisen näkökulman myötä pyrimme ymmärtämään moninaisten sosiaalisten tekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja niiden vaikutusta yksilön kokemuksiin ja asemaan yhteiskunnassa. Sukupuolistunutta väkivaltaa kokevien turvapaikanhakijoiden tilannetta hahmottaaksemme, meidän on huomioitava yksilön elämään vaikuttavien tekijöiden kokonaisuutta. Heidän eriarvoisuuden tai etuoikeuden kokemuksiinsa vaikuttavat mm. rotu, sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, koulutustausta, pakolaisuus, epävarma maassaoleskelustatus, kielitaito, tukipalveluiden epätasainen maantieteellinen saatavuus, rasismi ja syrjivät asenteet.
SISÄLTÖ
Turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua saavat sekä heidän oikeutensa kansainvälistä suojelua hakevina/saavina ja väkivallan uhreina
Jokaisella on oikeus hakea kansainvälistä suojelua eli turvapaikkaa oman valtionsa ulkopuolella, mikäli hän on vakavien oikeudenloukkausten tai vainon vaarassa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Vainon syitä voivat olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittiset mielipiteet. Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus, joka on kirjattu YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan. Pakolaisneuvonnan sivulla on kuvaus kansainvälisestä suojelusta, sen hakemisen perusteista sekä turvapaikkamenettelystä ja hakijan oikeudellisesta turvasta. Laajasti tietoa turvapaikkamenettelystä ja turvapaikanhakijoiden oikeuksista löytyy Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta.
· opas turvapaikanhakijalle
· monikieliset videot turvapaikkaprosessin vaiheista.
Videoiden aiheina ovat turvapaikan hakeminen Suomessa; millä perusteella oleskeluluvan voi saada, kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa, turvapaikkapuhuttelu, päätöksen odottaminen, myönteinen päätös ja kielteinen päätös.
· Suomalaisen yhteiskunnan kurssi 13 eri kielellä.
Kurssilta saa tietoa Suomen lainsäädännöstä, suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta, seksuaaliterveydestä ja seksuaalisuudesta sekä Suomessa työskentelystä.
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Se perustuu EU-neuvoston päätökseen, joka velvoittaa Suomen ja muut EU-maat myöntämään oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tietoa tilapäisestä suojelusta ja suojelua saavien oikeuksista löytyy Maahanmuuttoviraston sivulta.
Laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta velvoitetaan huomioimaan haavoittuvasta asemasta johtuvat erityistarpeet. Vastaanottodirektiivin 21 artiklan mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ovat vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, yksinhuoltajat, ihmiskaupan uhrit, vakavista sairauksista tai mielenterveyshäiriöistä kärsivät sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt. Turvapaikanhakijoina lasten katsotaan tarvitsevan erityistä suojelua ja olevan aina haavoittuvassa asemassa. Vastaanottodirektiivi velvoittaa arvioimaan, onko hakijalla erityisiä vastaanottotarpeita ja yksilöitävä millaisia tarpeet ovat. Haavoittuva asema on tunnistettava kohtuullisessa ajassa ja erityistarpeet on huomioitava koko turvapaikkaprosessin ajan. On myös huolehdittava, että kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan väkivallanteon kohteeksi joutuneet henkilöt saavat asianmukaista lääketieteellistä ja psykologista hoitoa.
Uhridirektiivi (2012/29/EU) asettaa vähimmäisehdot rikosten uhrien oikeuksille ja heille tarjottavalle tuelle ja suojelulle. Turvapaikkaa hakevat ja tilapäistä suojelua saavat sukupuolistuneen väkivallan uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat usein tukea voidakseen tehdä tietoisen päätöksen rikosilmoituksen tekemisestä. Heidän on tärkeää saada tietoa siitä, mitä rikosprosessi konkreettisesti tarkoittaa. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää tietoa suomalaisesta rikosprosessista. On turvattava, että jokainen saa tiedon ymmärtämällään kielellä. Turvapaikanhakijoilla ja tilapäistä suojelua saavilla on oikeus saada rikosprosessiin tulkkaus. Tämän oikeuden toteutumisesta on tärkeää huolehtia.
· opas turvapaikanhakijalle
· monikieliset videot turvapaikkaprosessin vaiheista.
Videoiden aiheina ovat turvapaikan hakeminen Suomessa; millä perusteella oleskeluluvan voi saada, kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa, turvapaikkapuhuttelu, päätöksen odottaminen, myönteinen päätös ja kielteinen päätös.
· Suomalaisen yhteiskunnan kurssi 13 eri kielellä.
Kurssilta saa tietoa Suomen lainsäädännöstä, suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta, seksuaaliterveydestä ja seksuaalisuudesta sekä Suomessa työskentelystä.
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Se perustuu EU-neuvoston päätökseen, joka velvoittaa Suomen ja muut EU-maat myöntämään oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tietoa tilapäisestä suojelusta ja suojelua saavien oikeuksista löytyy Maahanmuuttoviraston sivulta.
Laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta velvoitetaan huomioimaan haavoittuvasta asemasta johtuvat erityistarpeet. Vastaanottodirektiivin 21 artiklan mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ovat vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, yksinhuoltajat, ihmiskaupan uhrit, vakavista sairauksista tai mielenterveyshäiriöistä kärsivät sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt. Turvapaikanhakijoina lasten katsotaan tarvitsevan erityistä suojelua ja olevan aina haavoittuvassa asemassa. Vastaanottodirektiivi velvoittaa arvioimaan, onko hakijalla erityisiä vastaanottotarpeita ja yksilöitävä millaisia tarpeet ovat. Haavoittuva asema on tunnistettava kohtuullisessa ajassa ja erityistarpeet on huomioitava koko turvapaikkaprosessin ajan. On myös huolehdittava, että kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan väkivallanteon kohteeksi joutuneet henkilöt saavat asianmukaista lääketieteellistä ja psykologista hoitoa.
Uhridirektiivi (2012/29/EU) asettaa vähimmäisehdot rikosten uhrien oikeuksille ja heille tarjottavalle tuelle ja suojelulle. Turvapaikkaa hakevat ja tilapäistä suojelua saavat sukupuolistuneen väkivallan uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat usein tukea voidakseen tehdä tietoisen päätöksen rikosilmoituksen tekemisestä. Heidän on tärkeää saada tietoa siitä, mitä rikosprosessi konkreettisesti tarkoittaa. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää tietoa suomalaisesta rikosprosessista. On turvattava, että jokainen saa tiedon ymmärtämällään kielellä. Turvapaikanhakijoilla ja tilapäistä suojelua saavilla on oikeus saada rikosprosessiin tulkkaus. Tämän oikeuden toteutumisesta on tärkeää huolehtia.
Auttavat tahot:
tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville (sekä ammattilaisille)
tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville (sekä ammattilaisille)
Suomessa väkivaltaa kokevia tuetaan järjestöissä ja eri julkisissa palveluissa. Kuntien ja hyvinvointialueiden järjestämien sosiaali- ja terveys-, sekä työllisyyspalveluiden edellytyksenä on oleskelulupa. Lastensuojelu auttaa kaikkia lapsia oleskelustatuksesta riippumatta. Turvapaikanhakijoiden peruspalveluista vastaavat ensisijaisesti vastaanottokeskukset. Vastaanottokeskukset tarjoavat itse tällöin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä neuvontaa, tai ostavat tarvittavia palveluita muualta. Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on lastensuojelun palveluiden lisäksi oikeus kunnalliseen ja kouluterveydenhuoltoon. Kiireelliseen sairaanhoitoon ovat oikeutettuja kaikki. Lisätietoa turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluista saa mm. THL:n sivuilta. Venäjän hyökkäyssodan myötä on tullut uusi tilapäisen suojelun oleskelulupa Ukrainasta sotaa pakeneville. Myös heidän peruspalveluistaan vastaavat vastaanottokeskukset. Tilapäisen suojelun oleskeluluvalla henkilön on ollut mahdollista siirtyä vastaanottokeskuksesta kuntalaiseksi vuoden yhtäjaksoisen maassaolon jälkeen. Sen jälkeen oikeus kaikkiin kunnan palveluihin on yhtäläinen muiden kuntalaisten tavoin.
Väkivallan teemoissa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien kanssa työskennellessä, on vastaanottokeskusten lisäksi järjestöjen ja viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen, rooli merkittävä. Kunnilla saattaa olla maahanmuuttajille suunnattuja monikielisiä neuvontapalveluita, jotka mahdollisesti tarjoavat tukea ja konsultaatiota myös turvapaikanhakijoille tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Usein tukea on saatavilla myös seurakunnista ja oppilaitoksista. Oikeanlaisen tuen tavoittamista haastaa palveluiden alueellinen hajonta, tulkkien saatavuuden vaihtelut, Suomesta turvaa hakevien kokeman sukupuolistuneen väkivallan erityispiirteiden tunnistamisen haasteet, oleskelustatuksen tila sekä yhteisen kielen puute.
Moniammatillisella yhteistyöllä on monesti mutkikkaassa väkivaltatyössä paikkansa. Tilanteet ovat erityisiä ja jos jokainen työntekijä hoitaa tiukasti vain oman tonttinsa, jää väkivallan eri ulottuvuudet vaille huomiota ja henkilöiden turvallisuus voi pahimmillaan vakavasti vaarantua. Yhteistyö voi tukea turvallisempaan avun saantiin sekä vähentää tarpeetonta toistoa ja päällekkäisyyttä. Väkivallan kokija on kohdannut rajojensa ylittämistä ja on tärkeää, että työntekijät mallintavat turvallista ja kunnioittavaa kohtelua.
Seuraavaan osioon on koottu auttavia tahoja väkivallan kokijoille ja heitä tukeville henkilölle. Kannustamme konsultoimaan asiantuntijoita, vaikkei olisi ihan varma, mistä henkilön tilanteessa on kyse. Konsultoinnin voi myös tehdä paljastamatta kokijan henkilöllisyyttä.
Väkivallan teemoissa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien kanssa työskennellessä, on vastaanottokeskusten lisäksi järjestöjen ja viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen, rooli merkittävä. Kunnilla saattaa olla maahanmuuttajille suunnattuja monikielisiä neuvontapalveluita, jotka mahdollisesti tarjoavat tukea ja konsultaatiota myös turvapaikanhakijoille tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Usein tukea on saatavilla myös seurakunnista ja oppilaitoksista. Oikeanlaisen tuen tavoittamista haastaa palveluiden alueellinen hajonta, tulkkien saatavuuden vaihtelut, Suomesta turvaa hakevien kokeman sukupuolistuneen väkivallan erityispiirteiden tunnistamisen haasteet, oleskelustatuksen tila sekä yhteisen kielen puute.
Moniammatillisella yhteistyöllä on monesti mutkikkaassa väkivaltatyössä paikkansa. Tilanteet ovat erityisiä ja jos jokainen työntekijä hoitaa tiukasti vain oman tonttinsa, jää väkivallan eri ulottuvuudet vaille huomiota ja henkilöiden turvallisuus voi pahimmillaan vakavasti vaarantua. Yhteistyö voi tukea turvallisempaan avun saantiin sekä vähentää tarpeetonta toistoa ja päällekkäisyyttä. Väkivallan kokija on kohdannut rajojensa ylittämistä ja on tärkeää, että työntekijät mallintavat turvallista ja kunnioittavaa kohtelua.
Seuraavaan osioon on koottu auttavia tahoja väkivallan kokijoille ja heitä tukeville henkilölle. Kannustamme konsultoimaan asiantuntijoita, vaikkei olisi ihan varma, mistä henkilön tilanteessa on kyse. Konsultoinnin voi myös tehdä paljastamatta kokijan henkilöllisyyttä.
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tukee ihmiskaupan uhreiksi joutuneita henkilöitä ja heidän lapsiaan. Apua voivat saada niin Suomen kansalaiset, kuin muut Suomessa oleskelevat henkilöt. Auttamisjärjestelmän 24/7 päivystävään infopuhelimeen, p 029 546 3177, voivat soittaa mahdolliset ihmiskaupan uhrit sekä mahdollisia uhreja työssään kohtaavat ammattilaiset. Auttamisjärjestelmä on viranomaistaho, ja he tarjoavat asiakkailleen lakiin perustuvia palveluja.
- Turvakotien tarjoamaan tukeen ja suojaan ovat oikeutettuja kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet, myös turvapaikanhakijat ja paperittomat. Kodinomaisessa turvakodissa saa suojan väkivallalta ja ammatillista apua, tukea ja ohjausta akuuteissa tilanteissa. Turvakodissa on henkilökuntaa 24/7, turvakodin apu on maksutonta ja sinne voi mennä oma-aloitteisesti milloin tahansa.
- Tukevat yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kokeneita kuukauden sisällä väkivallan tapahtumasta. Myös turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla on oikeus SERI-keskusten palveluun.
- Poliisi pyrkii puuttumaan väkivaltaan ja voi ohjata hakemaan lähestymiskieltoa tai määrätä väkiaikaisen lähestymiskiellon, joka vahvistetaan tuomioistuimessa. Poliisi on lain mukaan velvollinen tekemään rikosilmoituksen lähisuhteessa tapahtuvasta väkivallasta. Katso myös selkokieliset ohjeet hätänumeroon soittamisesta ja hätäviestin lähettämisestä.
- Vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä MARAK kokoaa yhteen asiantuntijoita. MARAK- työryhmälle voi tehdä esityksen tietyn henkilön tilanteesta. Työryhmä kokoontuu käsittelemään kokijan tilannetta ja tekee hänen tukemisekseen suunnitelman, jonka tarkoitus on parantaa väkivallan kokijan turvallisuutta. Tavoitteena on nopea avun saaminen. MARAK-työryhmiä on eri puolella Suomea.
Suomessa järjestötoimijat tekevät paljon väkivaltaan erikoistunutta työtä. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajille, turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua saaville suunnattuja palveluja. Usein sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden kanssa tehdään työtä määräaikaisten rahoitusten turvin monenlaisissa hankkeissa ja projekteissa. Tähän on listattu tahoja, joilla on asiantuntemusta pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa työskentelystä sukupuoleen perustuvan väkivallan teemoissa. Järjestötyö on monesti alueellista, mutta esimerkiksi ammattilaiset voivat konsultoida valtakunnallisesti ja lisäksi puhelin- ja nettiasiointi voi olla mahdollista aluerajojen yli.
- Monika-Naiset liitto ry tuottaa turvakotipalveluita, psykososiaalista tukea, neuvontaa ja palveluohjausta väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Turvakoti Mona on tarkoitettu vain naisille ja alaikäisille. Kriisikeskus Monikassa tuetetaan matalan kynnyksen palveluja väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Valtakunnallinen monikielinen maksuton auttava puhelin p. 0800 05058 päivystää maanantaisin klo 9–19 ja muina arkipäivinä klo 9–16. Monika-Naisten verkkosivun alalaidasta löytyvä Chat päivystää maanantaisin kello 16–19 kielillä: arabia, englanti, ranska, venäjä ja suomi, keskiviikkoisin kello 10-12 kielillä: arabia, dari, englanti, persia, ranska ja suomi sekä torstaisin kello 10-12 kielillä venäjä ja suomi. Kotoutumiskeskus Monika tarjoaa kotoutumista ja työllistymistä tukevaa monikielistä yksilöohjausta, ryhmätoimintaa ja mentorointia Helsingissä ja valtakunnallisesti soittamalla maksuttomaan numeroon 0800 05059 ma-pe klo 9–16 ja la klo 9-14. Monika-Naiset ry osallistuu myös ihmiskaupan vastaiseen työhön.
- Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton ja ympärivuorokauden palveleva auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinjalle voivat soittaa luottamuksellisesti myös väkivaltaa kokeneiden läheiset sekä ammattilaiset, jotka tarvitsevat neuvoja. Auttavassa puhelimessa voi keskustella ammattilaisen kanssa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Nollalinja palvelee 24/7 tulkkauspalvelun avulla myös arabian, darin, farsin, somalin, soranin ja venäjän kielillä.
- Pakolaisneuvonta ry tarjoaa neuvontaa ja oikeudellista apua oleskelulupa-asioissa ja turvapaikkaprosesseissa. Pakolaisneuvonnalla on myös paperittomuuteen keskittyvää lakimiehen neuvontaa. Järjestö avustaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita, ihmiskaupan uhreja, kidutettuja ja traumatisoituneita, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia turvapaikanhakijoita sekä paperittomia.
- Rikosuhripäivystys (RIKU) neuvoo ja tukee rikoksen uhriksi joutuneita, heidän läheisiään tai rikosasioissa todistavia. He osaavat mm. kertoa rikosprosessiin liittyvistä asioista ja asiakkaan oikeuksista siihen liittyen. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, chatissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Rikoksen uhri voi saada itselleen tukihenkilön. Palvelu on valtakunnallista, maksutonta ja luottamuksellista.
- SetlementtitoimijatSetlementtikentällä työtä tehdään laaja-alaisesti väkivallan kokijoiden ja tekijöiden kanssa ympäri Suomea. Kuopion Setlementti Puijolassa tehdään työtä sukupuolistunutta väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen kanssa. Tyttöjen Taloilla Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Porissa, Oulussa ja Rovaniemellä kohdataan 12–29-vuotiaita tyttöjä (itsemäärittelyä kunnioittaen). Tyttöjen Taloilla järjestetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä ryhmätoimintaa sekä henkilökohtaista tukea. Seksuaaliväkivaltatyötä tehdään Tyttöjen ja Poikien Taloilla sekä Setlementti Tampereen Välitä! -seksuaaliväkivaltatyössä.
- Setlementtitoimijoiden kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työHelsingissä toimivan Loisto Setlementin SOPU-työn tavoite on ennaltaehkäistä kunniakäsityksiin liittyviä konflikteja ja väkivaltaa perheissä ja yhteisöissä. Setlementti Tampereen DIDARissa työskennellään niiden Suomessa asuvien maahanmuuttajayhteisöjen ja henkilöiden kanssa, jotka voivat kohdata kunniaan liittyviä haitallisia perinteitä.
- Kohderyhmä: seksi- ja erotiikka-alalla työskentelevät sekä seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet ihmiskaupan uhrit. Tukipalveluihin kuuluvat kriisityö, psykososiaalinen tuki, neuvonta, palveluohjaus, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimii pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.
- Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) Psykotraumatologian keskus tuottaa arviointia, hoitoa ja kuntoutusta pakolaistaustaisille. Keskuksessa hoidetaan sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita aikuisia, lapsia ja perheitä. Lisäksi keskus tuottaa työnohjausta, koulutusta ja konsultaatiota pakolaistaustaisten kanssa työskenteleville. Keskus sijaitsee fyysisesti Helsingissä, mutta toimii valtakunnallisesti sähköpostitse tai puhelimitse (p. 050 502 7601).
- Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) Kidutettujen kuntoutus tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään kidutuksen uhreja. Psykiatriseen kuntoutukseen voivat päästä oleskeluluvan saaneet, kidutusta kokeneet pakolaistaustaiset henkilöt.
- Ensi- ja turvakotien liitto ja liiton jäsenyhdistykset järjestävät monenlaista tukea lähisuhteissa väkivaltaa kokeneille. Nettiturvakodin sivuilta löytyy paljon tietoa väkivallasta ja auttavista tahoista. Paikalliset Jäsenyhdistysten avopalvelut tarjoavat tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.
- Tukikeskus Varjo järjestää ohjausta, neuvontaa ja tukea eron jälkeiseen vainoon ja väkivaltaan Mikkelissä, Oulussa, Vantaalla sekä valtakunnallisesti myös verkossa. Palveluihin kuuluvat asiakastyön ohella ammattilaisille tarjottava konsultaatio ja koulutus.
- Vuolle Setlementin ja Oulun ensi- ja turvakodin Seksuaalineuvontakeskus Tietoiseksi pyrkii edistämään Pohjois-Suomessa asuvien seksuaalioikeuksia ja seksuaaliterveyttä seksuaalineuvonnan ja -kasvatuksen avulla sekä tukee seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Hankkeessa myös koulutetaan maahanmuuttajataustaisia mentoreita, jotka ovat viemässä kulttuurisensitiivistä seksuaalikasvatusta monikulttuurisiin yhteisöihin.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima PALOMA-osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden parissa työskenteleville ammattilaisille.
- Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä. Arabian ja englannin kielillä voi soittaa numeroon 09 2525 0113 ma ja ti klo 11–15, ke klo 13–16 ja klo 17–21 sekä to klo 10–15. Arabian ja englannin kielillä voi myös laittaa WhatsApp-viestejä numeroon 040 195 8202.
- SETA on ihmisoikeusjärjestö, joka edistää yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestön tavoitteisiin kuuluu sukupuolen moninaisuuden huomioiminen läpileikkaavasti kaikessa tasa-arvopolitiikassa ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tasa-arvon proaktiivinen edistäminen kaikilla elämänalueilla.
- Lyömätön Linja on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille, jotka ovat käyttäneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan, sekä myös miehet, jotka pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa tai haluavat arvioida omaa ja perheensä avun tarvetta. Pääkaupunkiseudun ja Kuopion toimipisteiden lisäksi tukea on tarjolla valtakunnallisesti puhelin- ja verkkovälitteisesti.
- Muita tahojaLisäksi Suomessa neuvontaa, materiaaleja ja tukipalveluita sukupuolistuneen väkivallan uhreille, tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille tarjoaa myös mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Naisten Linja, Suomen pakolaisapu, Ihmisoikeusliitto, Amal ry, Uskontojen Uhrien Tuki sekä Maaseudun tukihenkilöverkko.
MATERIAALIA TYÖN TUEKSI
Tässä osiossa listaamme materiaaleja, joita turvapaikanhakijoita työssään kohtaavat ammattilaiset voivat käyttää teemaa itse opiskellessaan sekä työkaluina kohtaamisissa. Materiaali on jaettu kolmeen osioon: monikielistä materiaalia kahdenkeskisiin kohtaamisiin ja ryhmätyöhön, materiaalia seksuaalioikeuksiin ja seksuaaliterveyteen liittyen sekä tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ammattilaiselle. Osioihin on valikoitu erityisesti monikielisiä materiaaleja, joita voi hyödyntää yksilöllisessä ohjauksessa sekä osana ryhmäkohtaamisia, kun keskustelun teemoina ovat valta, väkivalta ja ihmisoikeudet. Osioista löytyy niin lyhyitä videoita ja artikkeleita kuin laajempia verkkokoulukokonaisuuksiakin. Useimmat materiaalit ovat käytettävissä laajemminkin työskennellessä pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa.
Materiaalia työn tueksi:
kahdenkeskisiin kohtaamisiin ja ryhmätyöhön
kahdenkeskisiin kohtaamisiin ja ryhmätyöhön
- KUVAKO-hankkeessa on luotu kuvallista materiaalia vastaanottokeskusten tarpeisiin. Kuvia voi etsiä Papunetin sivulta valitsemalla oikealta valikosta vain KUVAKO-hankkeen kuvat ja selata kuvia kategorioittain. Kuvapankista löytyy kategoria "turvapaikanhaku" ja lisäksi hyödyllisiä kuvia mm. väkivallasta ja väkivallan seurauksista keskusteluun voi löytyä esimerkiksi kategorioista "tunteet ja tunnetilat", "ihmiset" sekä "terveys ja hyvinvointi".
- CCM-GBV-hankkeessa julkaistiin 14 kieliversiota esitteestä, johon on kuvitettu sukupuolistuneen väkivallan muotoja. Esitteen kuvia voi hyödyntää puheeksi ottamisen välineenä ja väkivallan tunnistamisen tukena.
- Sukupuolistuneen väkivallan tunnistamista ja hahmottamista helpottaa niin sanottu vallan ja kontrollin ympyrä (Domestic Abuse Intervention Programs). Työkalua voi käyttää keskustelun välineenä, ja se on ladattavissa ilmaiseksi 20 kielellä .
Sivuilla on myös muita vallan ja kontrollin malleja, joita voi hyödyntää keskustelujen välineenä. Malli löytyy suomeksi esimerkiksi täältä.
"Your mess will become your message - Speak up!"Podcat-sarja
"Your mess will become your message - Speak up!" - Podcast-sarja väkivaltaa kohdanneille maahanmuuttajataustaisille naisille.
SARAH-hankkeen tuottamassa podcast sarjassa keskustellaan siitä, miten tärkeää on saada tukea väkivallasta puhumiseen. Podcast-sarja koostuu neljästä uniikista podcastistä, joissa keskustellaan arabiaksi, somaliaksi, farsiksi ja englanniksi.
Podcastien on tarkoitus toimia keskustelunavauksena ja poistaa häpeää, joka estää puhumasta väkivallasta. Kun jaat podcastin väkivaltaa kokeneelle tai kokevalle, varmista, että podcastin jakaminen ei aiheuta turvallisuusriskiä. Tarvittaessa kehota poistamaan podcast/linkki kuuntelun jälkeen, jos linkki puhelimessa tai sähköpostissa voi lisätä väkivallan riskiä.
Podcastit tuotettiin osana SARAH "Safe, Aware, Resilient, Able and Heard – protecting and supporting migrant women victims of gender-based violence"-hanketta.
SARAH-hankkeen tuottamassa podcast sarjassa keskustellaan siitä, miten tärkeää on saada tukea väkivallasta puhumiseen. Podcast-sarja koostuu neljästä uniikista podcastistä, joissa keskustellaan arabiaksi, somaliaksi, farsiksi ja englanniksi.
Podcastien on tarkoitus toimia keskustelunavauksena ja poistaa häpeää, joka estää puhumasta väkivallasta. Kun jaat podcastin väkivaltaa kokeneelle tai kokevalle, varmista, että podcastin jakaminen ei aiheuta turvallisuusriskiä. Tarvittaessa kehota poistamaan podcast/linkki kuuntelun jälkeen, jos linkki puhelimessa tai sähköpostissa voi lisätä väkivallan riskiä.
Podcastit tuotettiin osana SARAH "Safe, Aware, Resilient, Able and Heard – protecting and supporting migrant women victims of gender-based violence"-hanketta.
- Setlementti Tampereen tuottamalta sivustolta löytyy tekstejä sekä videoita seksuaalisesta väkivallasta, lähisuhdeväkivallasta ja kunniaan liittyvästä väkivallasta useilla eri kielillä: suomeksi, turkiksi, englanniksi, arabiaksi, dariksi, thaiksi, venäjäksi, somaliksi, kurdiksi ja farsiksi. Sivuilta saa myös tietoa siitä, mistä voi saada apua vaikeisiin tilanteisiin.
- Monika-Naisten kriisikeskuksen ja turvakodin (suomi, arabia, englanti, venäjä, ranska, somali, sorani, thai) toisella sivulla on hyvä kuvaus lähisuhdeväkivallan ja yleisemminkin väkivallan moninaisuuden tunnistamiseksi.
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylläpitämältä sivustolta löytyy paljon tietoa, videoita sekä materiaalia. Sivuston materiaalipankista löytyy mm. tietoa uhrin oikeuksista sekä avun hakemisesta eri kielillä (albania, arabia, bulgaria, dari, eesti, kiina, kurdi kurmandzi, puola, ranska, romania, somali, thai, venäjä ja vietnam)
- Kotona Suomessa -hankkeessa on koottu listaus monikielisistä, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvistä materiaaleista maahanmuuttajille: yleistietoa Suomesta, työ ja yrittäjyys, opiskelu ja koulutus, asuminen ja arki, terveys, mielenterveys ja seksuaalioikeudet, lasten kasvatus, päivähoito, koulu, nuoret, turvallisuus ja rikokset, vapaa-aika. Hankkeen yhteydessä on tuotettu videomateriaaleja kuten tapausesimerkki kunniaan liittyvästä väkivallasta. Videomateriaalia on koottu InfoFinlandin Youtube-kanavalle eri kielten mukaan järjestettyihin soittolistoihin.
- Lounas-Suomen mielenterveysseura Mieli ry:n sivuilta löytyy monikielistä materiaalia maahan muuttaneille hyvinvoinnin tueksi (mm. stressinhallintaan rentoutumisharjoituksia). Ammattilaisille on esimerkkejä, miten järjestää ryhmätoimintaa hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseksi kielillä suomi, arabia, englanti, persia, venäjä, kurdi sorani, somali, dari ja espanja.
- Mielenterveystalon sivuilta löytyy useita mielenterveyttä sekä hyvinvointia tukevia luettavia ja kuunneltavia harjoituksia arabian, soranin, darin, englannin, somalin ja venäjän kielillä.
- Nollalinjan nettisivuilla on tietoa väkivallasta, Nollalinjasta ja turvakodeista myös arabian, darin, farsin, somalin, soranin ja venäjän kielillä. THL:n kirjakaupasta voi tilata maksutta asiakkaille jaettavia infokorttiesitteitä kaikilla palvelukielillä.
- Tietopankkiin on koottu traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyskysymyksiin liittyvää aineistoa. "Aikajanatyöskentely"-menetelmä trauman kartoittamiseen sekä, "Meidän tarina" ja "Minun tarinani" -työkirjat löytyvät suomeksi ja englanniksi. Tietokanta sisältää lisäksi monikulttuuriseen traumatyöhön soveltuvia arviointimenetelmiä sekä tietoa traumasta ja trauman vaikutuksista.
- Salon muistiyhdistyksen Monikulttuurinen muisti -projektissa on luotu flyer stressinhallintaan. Flyer on tehty suomen kielen lisäksi arabian, venäjän , somalin, kurdi-soranin, mandariinikiinan ja englannin kielisenä.
- Pääkaupunkiseudun PRO SOS-hankkeessa kehitetty peli, jonka teemoina ovat ''Minä ja ystävät'', ''Parisuhde ja luottamus'' ja ''Lapsi Suomessa''. Lisäksi peli sisältää tehtäväkortteja. Pelin avulla voidaan madaltaa kynnystä puhua vaikeistakin teemoista. Peliä tai sen kysymys- ja tehtäväkortteja voi hyödyntää ryhmissä ja kahdenkeskisissä kohtaamisissa.
- Mannerheimin lastensuojeluliiton viisiosainen piirrosvideosarja on suunnattu tueksi eroaville/eronneille vanhemmille, heidän läheisilleen sekä perheiden parissa työskenteleville. Videosarjasta on suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi puhutut versiot.
- Opas rakentuu nuorten ideoimien ja tuottamien monikulttuurisen perhetyön välineenä käytettävien "Nuorten viesti vanhemmille" -videoiden ympärille. Videoissa pakolais- ja maahanmuuttajataustaiset nuoret toimivat itse asiantuntijoina kertoessaan, millaisia tietoja ja taitoja heidän vanhempansa tarvitsisivat ymmärtääkseen ympäröivää yhteiskuntaa ja pystyäkseen tukemaan nuoria paremmin heidän kohtaamissaan haasteissa.
- Väestöliiton monikulttuurisen oppimiskeskuksen opas on käytännönläheinen työkalu henkilöille, jotka järjestävät tai ovat kiinnostuneita järjestämään vertaisryhmiä maahan muuttaneille henkilöille.
- Iltasanomien Suomen 100-vuotispäivän kunniaksi tekemän videon myötä voi ryhmätoiminnassa pohtia naisten oikeuksia, ihmisoikeuksia, vallan rakenteita ja kuinka erilaisina nämä teemat näyttäytyvät maailman eri kolkissa ja jokaisen kotimaassa.
Materiaalia työn tueksi:
seksuaalioikeudet ja seksuaaliterveys
seksuaalioikeudet ja seksuaaliterveys
- "Tietoa seksuaalisuudesta suomea opiskeleville" on itsenäisesti suoritettava verkkokurssi maahan muuttaneille. Materiaalia voi myös hyödyntää ryhmissä tai kahdenkeskisissä kohtaamisissa ammattilaisen kanssa. Lisäksi ammattilaisten oman prosessin tueksi on luotu videomateriaalia esimerkiksi haitallisista perinteistä.
- Kulttuurisensitiivistä materiaalia seksuaalikasvatukseen sekä ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyteen liittyen arabian, darin, kurdin, persian ja somalin kielillä.
- Monikielistä materiaalia maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille erityisesti parisuhteen, turvallisen lapsuuden, perheväkivallan ja seksuaalisuuden teemojen käsittelyyn. Saa puhua - opas suomen, englannin, arabian ja farsin kielillä on oiva väline seksuaalisuudesta sekä seksuaaliterveydestä keskustelemiseen.
- Materiaalia seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyen ml. tulostettavat tarinakortit omien rajojen tunnistamiseen.
- Väestöliiton video seksuaalioikeuksista ja turvallisesta suhtautumisesta vastakkaiseen sukupuoleen englannin, selkosuomen, kurdisoranin, farsin, arabian, murrearabian ja somalin kielillä.
Materiaalia työn tueksi:
tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ammattilaiselle
tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ammattilaiselle
CCM-GBV-hankkeen materiaalit
Vuosina 2017-2019 toteutuneen EU-hankkeen "Co-Creating a Counselling Method for Refugee Women Gender-Based Violence Victims" (CCM-GBV) yhteydessä julkaistiin "Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen" sekä koulutusopas "Sukupuolistunut väkivalta ja pakolaisnaiset". Molempien tavoite on lisätä ammattilaisten tietoutta sukupuolistuneen väkivallan muodoista sekä vahvistaa mahdollisuuksia tunnistaa väkivalta, ottaa se puheeksi ja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Koulutusoppaan tarkoitus on antaa ammattilaisille materiaalia väkivallan vastaisiin koulutuksiin, mutta sitä voi käyttää myös itseoppimiseen. Lisää tietoa pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten kokemasta väkivallasta saa myös hankkeen lopuksi julkaistusta HEUNI:n raportista (2020) "Unseen Victims: Why Refugee Women Victims of Gender-Based Violence Do Not Receive Assistance in the EU".
Vuosina 2017-2019 toteutuneen EU-hankkeen "Co-Creating a Counselling Method for Refugee Women Gender-Based Violence Victims" (CCM-GBV) yhteydessä julkaistiin "Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen" sekä koulutusopas "Sukupuolistunut väkivalta ja pakolaisnaiset". Molempien tavoite on lisätä ammattilaisten tietoutta sukupuolistuneen väkivallan muodoista sekä vahvistaa mahdollisuuksia tunnistaa väkivalta, ottaa se puheeksi ja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Koulutusoppaan tarkoitus on antaa ammattilaisille materiaalia väkivallan vastaisiin koulutuksiin, mutta sitä voi käyttää myös itseoppimiseen. Lisää tietoa pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten kokemasta väkivallasta saa myös hankkeen lopuksi julkaistusta HEUNI:n raportista (2020) "Unseen Victims: Why Refugee Women Victims of Gender-Based Violence Do Not Receive Assistance in the EU".
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkokoulutukset ja materiaali: tietoa väkivallasta ja PALOMA koulutus
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on kootusti tietoa sukupuolistuneen väkivallan yleisyydestä.
- PALOMA-koulutus on ammattilaisille luotu verkkokoulutus pakolaistaustaisten kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa – PALOMA-käsikirja tarjoaa tietoa, suosituksia ja työkaluja pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden edistämiseen, tukemiseen ja hoitoon niin ammattilaisille, esihenkilöille kuin päättäjille.
- Luo luottamusta – puutu väkivaltaan on verkkokoulutus lähisuhdeväkivallasta ja siihen puuttumisesta.
- Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tarjoaa verkkosivuillaan Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -teeman alla tietoa mm.
- kotoutumisesta, työelämästä ja yhdenvertaisuudesta.
- monikulttuurisen väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä.
- eri väestöryhmistä ja kieli- ja kulttuurivähemmistöistä Suomessa.
- turvapaikanhakijoiden terveydestä, hyvinvoinnista, palveluista ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä.
- kulttuurisesti moninaisen työn hyvistä käytännöistä, kuten kulttuurisensitiivisyydestä ja kokonaisvaltaisesta työotteesta, tulkkiavusteista työskentelystä ja palveluohjauksesta.
- Barnahus-hankkeen yhteydessä on julkaistu monenlaista materiaalia ml. webinaaritallenteita. Hankkeessa on luotu verkkokoulu ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tai väkivaltaepäilyjä.
- Väkivaltakäsitteiden sanasto -oppaan (2019) suositukset väkivallan vastaisessa työssä käytettäville käsitteille. Sanaston tarkoitus on tukea asiantuntijoita ja ammattilaisia keskustelemaan väkivallasta yhdenmukaisin termein ja jakamaan ymmärryksen siitä, mitä niillä tarkoitetaan. Vaikka termien käytöstä ei aina olla yksimielisiä, on hyödyllistä perehtyä käsitteisiin sekä tietoisesti valita termit, joita käyttää.
- GBV pocket guide – how to support survivorsSisältää esimerkiksi DO's and DON'T -vinkkejä kohtaamisiin sekä ideoita siihen, mitä voisi sanoa. Oppaassa on myös erillinen osio lasten ja nuorten kokeman sukupuolistuneen väkivallan kohtaamiseen. GBV pocket guide on saatavilla luettavana ja printattavana versiona useilla eri kielillä sekä lisäksi puhelimeen ladattavana sovelluksena. Löytyy Play-kaupasta hakusanalla "GBV pocket guide".
- Lasten ja nuorten huoltajien sekä päiväkotien, koulujen ja muiden ammattilaisten tueksi koottua materiaalia liittyen mm. kunniaan liittyvään väkivaltaan, kriisityöhön, turvataitoihin, nuorten seksuaalikasvatukseen sekä seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.
- Sukuelinten silpominen, THL:n ja Migrin materiaaliTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy tietoa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta, sen estämisestä ja silpomisen läpikäyneen auttamisesta. Sivuilla on myös esimerkiksi somalinkielinen video silpomisen puheeksi ottamisesta.
Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy tietoa tyttöjen ja poikien ympärileikkauksesta ja sukuelinten silpomisesta. - Ihmisoikeusliiton sivuilta voi lukea yleisiä kysymyksiä kunniaan liittyvästä väkivallasta sekä vastauksia niihin.
Kokoelma lyhyitä videota väkivallan teemoista:
Ending violence against women - video (eng)
Gender-Based violence in emergencies - video (eng)
Tätä on kunniaväkivalta Suomessa (YLE) - video (fin)
Eva Tawasoli - Kunniaväkivalta - video (fin)
Tunnistatko ihmiskaupan uhrin? (RIKU) - video (fin)
Tunnista ihmiskaupan tunnusmerkit (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
Tunnista ihmiskauppa – rauhoitu kuulemaan (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
The truth about female genital mutilation – video (eng)
Lähisuhdeväkivalta (IMPRODOVA-project) – useita videoita useilla kielillä
Suomalainen Ujuni on kokenut silpomisen – nyt hän taistelee sitä vastaan (IL-tv)
Trauma and the Brain (NHS)- video (eng)
Gender-Based violence in emergencies - video (eng)
Tätä on kunniaväkivalta Suomessa (YLE) - video (fin)
Eva Tawasoli - Kunniaväkivalta - video (fin)
Tunnistatko ihmiskaupan uhrin? (RIKU) - video (fin)
Tunnista ihmiskaupan tunnusmerkit (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
Tunnista ihmiskauppa – rauhoitu kuulemaan (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
The truth about female genital mutilation – video (eng)
Lähisuhdeväkivalta (IMPRODOVA-project) – useita videoita useilla kielillä
Suomalainen Ujuni on kokenut silpomisen – nyt hän taistelee sitä vastaan (IL-tv)
Trauma and the Brain (NHS)- video (eng)
Käsikirjat ja oppaat
- Allinen-Calderon, N., Kanervo, M. & Nurmi, R. (2011): Tunnista ja turvaa – Käsikirja väkivallan uhrin auttamistyöhön vastaanottokeskuksissa. Helsinki: Monika-Naiset liitto.
- Hurmerinta, J. & Mikkonen, A. (2017): Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
- Health and Human Rights Info (2016): Mental Health and Gender-Based Violence. Helping survivors of sexual violence in conflict – a training manual.
- Suomen mielenterveysseura: Opas maahanmuuttajien parissa toimiville
- Senja-sensitiivisyysmalli
Tietoa lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhriksi joutumisen vaikutuksista, sekä traumaininformoituja sekä sensitiivisiä toimintaohjeita ammattilaisille, jotka tukevat tai ohjaavat rikosprosessiin osallistuvia henkilöitä. - Mindspring-ryhmämalli
Tanskassa pakolais- ja maahanmuuttajataustaisille kehitetty 8x2h kestävä vertaistuellinen ryhmätoimintamalli, jonka sisältöjä on mahdollista hyödyntää monenlaiseen ryhmätoimintaan sekä kahdenkeskisiin kohtaamisiin. Ryhmämallista on erilliset versiot lapsille, nuorille aikuisille sekä vanhemmille. - nettiturvakoti.fi
Nettiturvakoti on verkkopalvelu, jonka sivuilla on mm. lähi- ja perheväkivallan eri muotojen tunnistamista helpottavaa tietoa ja indikaattoreita sekä tietoa lainsäädännöstä. - IMPRODOVA-training
Projektin englanninkielinen erikseen poliiseille, terveydenhuollon ammattilaisille ja sosiaalialan ammattilaisille suunnatut koulutuskokonaisuudet lähisuhdeväkivallasta. - Näin opit paremmaksi kuuntelijaksi
Suomen mielenterveysseuran Vihreää valoa kuuntelemiselle -kampanjan materiaaleissa on muun muassa napakoita artikkeleita siitä, kuinka voi oppia paremmaksi kuuntelijaksi ja kehittää vuorovaikutustaitoja.
Tutkimuksia ja selvityksiä
Tähän osioon olemme listanneet uusimpia sukupuolistuneen väkivallan teemoihin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä, joiden avulla ammattilaiset voivat syventää ymmärrystään väkivallan muodoista. Listaus on aakkosjärjesteyksessä.
- Canning, V. (2017): Gendered Harm and Structural Violence in the British Asylum System. Oxon: Routledge.
- Council of Europe (2019): Gender-based Asylum Claims and Non-Refoulement: articles 60 and 61 of the Istanbul Convention. A collection of papers on the Council of Europe Convention on preventing and combating violence against women and domestic violence. Council of Europe.
- Hansen, S., Sams, A., Jäppinen, M. & Latvala, J. (2016): Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. Ihmisoikeusliiton julkaisu. Helsinki: Picascript.
- Jensen, M. (2019): Gender-Based Violence in Refugee Camps: Understanding and Addressing the Role of Gender in the Experiences of Refugees. Inquiries Journal, 11:02.
- Keskinen, S. (2012): Kulttuurilla merkityt toiset ja universaalin kohtelun paradoksi väkivaltatyössä. Julkaistu osana Keskinen, Suvi; Vuori, Jaana; Hirsiaho, Anu (2012): Monikulttuurisuuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press.
- Kervinen, E. & Ollus, N. (2019): Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa. Publication Series No. 89. Helsinki: HEUNI.
- Koukkula, M. & Klemetti, R. (2019a): Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2019:1.
- Laajasalo, T. & Skogberg, N. (2020): Vanhempana Suomessa – Ulkomaalaistaustaisille suunnatun psykoedukatiivisen pilottiryhmän käsikirja. Vantaa: Barnahus-hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Lilja, I., Kervinen, E., Lietonen, A., Ollus, N., Viuhko, M. & Jokinen, A. (2020): Unseen Victims. Heuni Report Series No. 91. Helsinki: HEUNI.
- Mohamed, A. & Latvala, J. (2020): Female genital mutilation (FGM). Awareness and perceptions of Somali men in the Helsinki region, Finland. Finnish League for Human Rights. Helsinki.
- Niemi, J., Kainulainen, H. & Honkatukia, P. (2017): Sukupuolistunut väkivalta – Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Helsinki: Vastapaino.
- Niskanen, M. & Åstedt, T. (toim) (2020): Näkökulmia monikulttuurisen taustan omaavan lapsen ja perheen tukemiseen. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsinki: Grano Oy.
- Pehlivanović, S. (2021): Gender-based violence survivors in the Finnish Asylum system – Views of social welfare and health care professionals on provision of services in practice.
- Rönkkömäki, S. (2018): Selvitys turvapaikanhakijoiden parisuhteiden ja vanhemmuuden haasteista sekä auttamisen mahdollisuuksista vastaanottokeskuksissa. Parisuhteet ja perheet keskuksissa -selvityshanke. Maahanmuuttovirasto (MIGRI).
- Toivonen, V. (2017): Pakkoavioliittojen esiintyminen ja ilmitulo Suomessa. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsinki: Helsingin Yliopisto
- UNODC (2020): Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage. Issue Paper. United Nations Office in Vienna.
- Viuhko, M. (2019): Restricted Agency, Control and Exploitation. Understanding the agency of trafficked persons in the 21st century Finland. Heuni Publication Series No. 90. Helsinki: HEUNI.
Muuta lukemista ja katsottavaa
Uutiskirjeet
HEUNI, Kotouttamisen osaamiskeskuksen uutiskirje, alueelliset ELY-keskusten kotoutumisen uutiskirjeet, Tasa-arvokeskuksen uutiskirje, PALOMA-verkostokirje, haaste@om.fi
Muuta lukemista ja katsottavaa
HEUNI, Kotouttamisen osaamiskeskuksen uutiskirje, alueelliset ELY-keskusten kotoutumisen uutiskirjeet, Tasa-arvokeskuksen uutiskirje, PALOMA-verkostokirje, haaste@om.fi
Muuta lukemista ja katsottavaa
- Ahmed, U. 2020: "Miksi viranomaiset eivät puutu tyttöjen sukuelinten silpomiseen?" Maailman Kuvalehti. Teksti: Kaisu Kinnunen. Julkaistu: 12.05.2020
- Hinkkanen, R. (2020): "Neeman ja Kaisan tarina: syrjimättömyys ja kulttuurisensitiivisyys maahan muuttaneiden naisten S2-opetuksessa" Monika Naiset Ry:n sivuilla julkaistu blogikirjoitus pohtii maahan muuttaneiden naisten suomen kielen opetuksen haasteita, jotka liittyvät opetusmateriaalin syrjimättömyyteen ja kulttuurisensitiivisyyteen. Julkaistu: 29.9.2020
- Improdova-projektin käytännön työtä tekevän ammattilaisen haastattelu - An interview with a member of a working group on refugees and migrants as victims of domestic violence in Münster, Germany
- Khosravi, S. (2013): Laiton matkaaja: paperittomuus ja rajojen valta
- Koneen Säätiön rahoittama Piilosta näkyväksi -hanke on toimittajien, tutkijoiden ja valokuvaajien yhteishanke Kultti ry:n sekä Ison Numeron kanssa. Hankkeessa tuotetut reportaasit käsittelevät keskeisiä maahanmuuttoon liittyviä ihmisoikeusongelmia. Sen parissa on vuosien 2014–2018 aikana työskennellyt yksitoista tutkijaa, yhdeksän toimittajaa, neljä valokuvaajaa sekä yksi taiteilija.
- Nayeri, D. (2019): The ungrateful refugee: What Immigrants Never Tell you
- Pelo. M (2020): Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on mielenterveydelle supertärkeää, siksi aitoa kuuntelemista voi ja kannattaa opetella – nämä viisi vinkkiä auttavat sinut alkuun. Julkaistu 10.10.2020. YLE Akuutti.
- Rauhala, I. (2020): Keskustelun voima. Helsinki: Otava. Kirja esittelee selkeän viisivaiheisen mallin, jota harjoittelemalla jokainen voi kehittyä keskustelijana aina lyhyistä kohtaamisista pitkää valmistautumista vaativiin erityiskeskusteluihin.
- Sarvela, K. & Auvinen, E. (2020): Yhteinen kieli — Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books.
- Tasa-arvosanasto (THL): Tasa-arvosanasto - Sukupuolten tasa-arvo - THL
- Van Der Kolk, B. (2014): Jäljet kehossa – Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Suomi: Viisas Elämä.
Sarjat, leffat, dokkarit
Ensilumi – elokuva
Kirje Alepposta Kirje Alepposta | TV | Areena | yle.fi
Turvapaikanhakija itkee Turvapaikanhakija itkee | TV | Areena | yle.fi
Unorthodox - Netflix
Vuosi Al-Holissa Vuosi al-Holissa | TV | Areena | yle.fi
Kirje Alepposta Kirje Alepposta | TV | Areena | yle.fi
Turvapaikanhakija itkee Turvapaikanhakija itkee | TV | Areena | yle.fi
Unorthodox - Netflix
Vuosi Al-Holissa Vuosi al-Holissa | TV | Areena | yle.fi
Vinkkaa puuttuvasta materiaalista
tai kysy aiheeseen liittyen
tai kysy aiheeseen liittyen
Puuttuiko listauksista työkaluja tai materiaaleja, jotka olet kokenut hyödylliseksi omassa työssäsi väkivaltaa kohdanneiden turvapaikanhakijoiden kanssa? Sivuja päivitetään sitä mukaan, kun hyödyllistä materiaalia saadaan kerättyä. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi vinkit ja palautteen.
Tuliko mieleesi teemaan liittyen kysymys, johon toivoisit vastausta materiaalipankin tekijöiltä, sukupuolistuneen väkivallan teemoissa työtään tekevältä ja väkivallan tutkijalta? Voit lähettää kysymyksesi anonyymisti.
Tuliko mieleesi teemaan liittyen kysymys, johon toivoisit vastausta materiaalipankin tekijöiltä, sukupuolistuneen väkivallan teemoissa työtään tekevältä ja väkivallan tutkijalta? Voit lähettää kysymyksesi anonyymisti.