"Turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamisen ja kokemusten käsittelyyn tarvittavan tuen vahvistaminen" (GBV-TUVA)
MATERIAALIPANKKI
Kokoelma hyödyllisiä työkaluja sukupuolistuneen väkivallan parissa työskentelevien ammattilaisten tueksi
Tietoja tästä sivusta
Valta ja väkivalta ovat valitettavan usein osa elämäämme. Toivomme, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä yksin kokemustensa ja ajatustensa kanssa vaan rohkaistuisimme pohtimaan, kysymään, keskustelemaan ja kuulemaan.
Toivottavasti sivulle kasaamamme materiaali tukee matkaasi
Toivottavasti sivulle kasaamamme materiaali tukee matkaasi
- sukupuolistuneen väkivallan teemoihin tutustujana,
- väkivallan todellisuuksien tunnistajana,
- turvallisten keskustelujen mahdollistajana ja
- väkivaltaa kokeneen tukijana.
Materiaalipankki on kehitetty osana sisäministeriön hallinnoimaa AMIF-rahoituksella tuettua hanketta (2020-2021) "Turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamisen ja kokemusten käsittelyyn tarvittavan tuen vahvistaminen" (GBV-TUVA). Hankkeen tavoite on edistää turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamista, väkivallan puheeksi ottamista ja antaa ammattilaisille työkaluja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Hankkeessa järjestetään intensiivikoulutusta turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekeville ammattilaisille. Lisäksi naisille ja -tytöille tarjotaan tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ja heidän oikeuksistaan kahdenkeskisten kohtaamisten ja ryhmätapaamisten (info-kahviloiden) kautta sekä tarjotaan tukea kokemuksista toipumiseen.
Hankkeesta vastaa Kuopion Setlementti Puijola kumppaninaan Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (HEUNI).
Olemme koonneet sivuille useiden hankkeiden, tahojen ja teeman ympärillä työskentelevien henkilöiden julkaisemia ilmaisia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä sinnikkäästä ja arvokkaasta työstä.
Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä hankkeen työntekijöiden kesken sekä ohjausryhmämme tuella. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia mahtavan ohjausryhmämme jäseniä Oulun ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa, Kuopion kaupungilla, Siilinjärven kunnassa, HDL:n Psykotraumatologian keskuksessa, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, Maahanmuuttovirastossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Hankkeesta vastaa Kuopion Setlementti Puijola kumppaninaan Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (HEUNI).
Olemme koonneet sivuille useiden hankkeiden, tahojen ja teeman ympärillä työskentelevien henkilöiden julkaisemia ilmaisia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä sinnikkäästä ja arvokkaasta työstä.
Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä hankkeen työntekijöiden kesken sekä ohjausryhmämme tuella. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia mahtavan ohjausryhmämme jäseniä Oulun ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa, Kuopion kaupungilla, Siilinjärven kunnassa, HDL:n Psykotraumatologian keskuksessa, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, Maahanmuuttovirastossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Sisältö
Find out what's inside
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: materiaalia yksilö- ja ryhmätyöhön
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: seksuaalioikeuksiin ja seksuaaliterveyteen liittyvää materiaalia
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: itseoppimisen tueksi
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Tutkimuksia ja selvityksiä
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Lukuvinkkeja
Lyhyt kuvaus?
Lisätietoja
Materiaalipankin kehittämistyön ohjaavat periaatteet:
Kehittämistyötämme on ohjannut kolme pääperiaatetta, jotka juontavat kansainvälisen oikeuden instrumenttien määrittelyistä. Näitä ovat mm. Geneven pakolaissopimus (1951), naisten syrjinnän postamista koskeva yleissopimus (CEDAW 1979), naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva julistus (1993), naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Istanbulin sopimus (2011), Euroopan Unionin määritelmädirektiivi (2011) ja siihen liittyvä vastaanottodirektiivi (2013) sekä uhridirektiivi (2012).
Näiden periaatteiden tarkastelu edesauttaa jokaisen ihmisen oikeutta tulla kuulluksi ja nähdyksi juuri omanlaisenaan yksilönä.
Näiden periaatteiden tarkastelu edesauttaa jokaisen ihmisen oikeutta tulla kuulluksi ja nähdyksi juuri omanlaisenaan yksilönä.
1.
Perus- ja ihmisoikeuksien ensisijaisuus.
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiset oikeudet kuuluvat kaikille ihmisille maassa oleskelustatuksesta riippumatta ja siksi viranomaistoiminnassa, sekä kaikkien, jotka työssään kyseisiä henkilöitä kohtaavat, tulisi aina ensisijaisesti huomioida perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutuminen.
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiset oikeudet kuuluvat kaikille ihmisille maassa oleskelustatuksesta riippumatta ja siksi viranomaistoiminnassa, sekä kaikkien, jotka työssään kyseisiä henkilöitä kohtaavat, tulisi aina ensisijaisesti huomioida perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutuminen.
2.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys.
Ihmisten tasaveroisella kohtelulla tarkoitetaan tässä hankkeessa sitä, että kohtaamisessa huomioidaan asiakkaiden erilaiset lähtökohdat lisäämällä kulttuuri- ja trauma- sukupuolisensitiivisiä lähestymistapoja. Kulttuurisensitiivisyydellä tässä yhteydessä viitataan erilaisten kulttuurien ja käytäntöjen kunnioittamiseen hyväksymättä kuitenkaan oikeuksia tai hyvinvointia loukkaavia käytäntöjä.
Ihmisten tasaveroisella kohtelulla tarkoitetaan tässä hankkeessa sitä, että kohtaamisessa huomioidaan asiakkaiden erilaiset lähtökohdat lisäämällä kulttuuri- ja trauma- sukupuolisensitiivisiä lähestymistapoja. Kulttuurisensitiivisyydellä tässä yhteydessä viitataan erilaisten kulttuurien ja käytäntöjen kunnioittamiseen hyväksymättä kuitenkaan oikeuksia tai hyvinvointia loukkaavia käytäntöjä.
3.
Inhimillisyys ja antirasismi.
Kun työskentelemme haavoittuvassa asemassa olevien ja vaikeista olosuhteista tulevien kanssa, on tärkeää kohdata heidät jokainen omana itsenään ennakkoluulottomasti ja antirasistisista lähtökohdista. Turvapaikkakontekstissa eriarvoisuutta luovat mm. epävarma maassaoleskelustatus, palveluiden epätasainen maantieteellinen saatavuus, rasismi ja muut syrjivät asenteet.
Kun työskentelemme haavoittuvassa asemassa olevien ja vaikeista olosuhteista tulevien kanssa, on tärkeää kohdata heidät jokainen omana itsenään ennakkoluulottomasti ja antirasistisista lähtökohdista. Turvapaikkakontekstissa eriarvoisuutta luovat mm. epävarma maassaoleskelustatus, palveluiden epätasainen maantieteellinen saatavuus, rasismi ja muut syrjivät asenteet.
Tietoa turvapaikkamenettelystä sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksista
Tietoa turvapaikkamenettelystä löytyy Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta. Maahanmuuttovirasto on tehnyt turvapaikanhakijoille monikielisiä videoita turvapaikkaprosessin eri vaiheista. Videoiden aiheena on Turvapaikanhakeminen Suomessa; Millä perusteella oleskeluluvan voi saada?; Kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa?; Turvapaikkapuhuttelu; Päätöksen odottaminen; Myönteinen päätös; Kielteinen päätös. Sivuilta löytyy myös opas turvapaikanhakijalle.
Pakolaisneuvonta tarjoaa tietoa ja neuvontaa turvapaikka-asioissa sekä muissa oleskelulupa-asioissa, kuten perheside- ja työperusteisissa oleskeluluvissa.
Väkivallan uhrin on tärkeä saada tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti siitä, mitä rikosprosessiin osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa uhrin näkökulmasta. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää ja ymmärrettävää tietoa suomalaisesta rikosprosessista.
Väkivallan uhrin on tärkeä saada tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti siitä, mitä rikosprosessiin osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa uhrin näkökulmasta. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää ja ymmärrettävää tietoa suomalaisesta rikosprosessista.
Tietoa turvapaikkamenettelystä sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksista
Turvapaikkamenettelystä löytyy tietoa Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta. Maahanmuuttovirasto on tehnyt turvapaikanhakijoille monikielisiä videoita turvapaikkaprosessin eri vaiheista. Videoiden aiheina ovat turvapaikan hakeminen Suomessa; millä perusteella oleskeluluvan voi saada, kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa, turvapaikkapuhuttelu, päätöksen odottaminen, myönteinen päätös ja kielteinen päätös. Sivuilta löytyy myös opas turvapaikanhakijalle.
Väkivallan uhrin on tärkeä saada tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti siitä, mitä rikosprosessiin osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa uhrin näkökulmasta. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää ja ymmärrettävää tietoa suomalaisesta rikosprosessista.
Väkivallan uhrin on tärkeä saada tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti siitä, mitä rikosprosessiin osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa uhrin näkökulmasta. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää ja ymmärrettävää tietoa suomalaisesta rikosprosessista.
Apua ja tukea tarjoavat tahot - konsultointia ja ohjaamista eteenpäin
Suomessa on useita apua ja tukea tarjoavia julkisia tahoja sekä järjestöjä, mutta kieli, tulkkauksen saatavuus ja palveluiden alueellinen hajonta voivat asettaa haasteita sille, tavoittaako tuki sitä tarvitsevat. Valtion, kuntien ja sairaanhoitopiirien järjestämien terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piiriin kuuluakseen on oltava kuntalainen, eli omattava oleskelulupa Suomeen. Turvapaikanhakijoiden peruspalveluista vastaa vastaanottojärjestelmä. Kiireelliseen sairaanhoitoon ovat kuitenkin oikeutettuja kaikki. Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on lisäksi oikeus kunnalliseen ja kouluterveydenhuoltoon. Lisätietoa turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluista saa mm. THL:n sivuilta.
Väkivaltatyössä myös viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen, rooli on merkittävä. Kunnilla saattaa olla maahanmuuttajille ja pakolaisille suunnattuja puhelintulkkipalveluita tai monikielisiä neuvontapalveluita, jotka pystyvät myös mahdollisesti antamaan tukea ja konsultaatiota turvapaikanhakijoille tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi tukea voi saada seurakunnista ja oppilaitoksilta.
Väkivaltatyössä myös viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen, rooli on merkittävä. Kunnilla saattaa olla maahanmuuttajille ja pakolaisille suunnattuja puhelintulkkipalveluita tai monikielisiä neuvontapalveluita, jotka pystyvät myös mahdollisesti antamaan tukea ja konsultaatiota turvapaikanhakijoille tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi tukea voi saada seurakunnista ja oppilaitoksilta.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tukee ihmiskaupan uhreiksi joutuneita henkilöitä ja heidän lapsiaan. Apua voivat saada niin Suomen kansalaiset, kuin muut Suomessa oleskelevat henkilöt. Auttamisjärjestelmän 24/7 päivystävään infopuhelimeen, p 029 546 3177, voivat soittaa mahdolliset ihmiskaupan uhrit sekä mahdollisia uhreja työssään kohtaavat ammattilaiset. Auttamisjärjestelmä on viranomaistaho, ja he tarjoavat asiakkailleen lakiin perustuvia palveluja.
Turvakodit
Turvakotien tarjoamaan tukeen ja suojaan väkivallalta ovat oikeutettuja kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet, myös turvapaikanhakijat. SERI-tukikeskukset tukevat yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kokeneita kuukauden sisällä väkivallan tapahtumisesta.
Väkivaltaan erikoistunutta työtä tehdään Suomessa paljon järjestösektorilla. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille suunnattuja palveluja. Usein sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden kanssa tehdään työtä määräaikaisen rahoituksen turvin monenlaisissa hankkeissa ja projekteissa. Tähän on listattu osa tahoista, joilla on asiantuntemusta pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa työskentelystä sukupuoleen perustuvan väkivallan teemoissa.
Suomen Setlementtiliitto
Setlementtikentällä työtä tehdään laaja-alaisesti väkivallan kokijoiden ja tekijöiden kanssa ympäri Suomea.
1
Konflikteja ja väkivaltaa perheissä ja yhteisöissä
Helsingissä toimivan Loisto Setlementin SOPU-työn tavoite on ennaltaehkäistä kunniakäsityksiin liittyviä konflikteja ja väkivaltaa perheissä ja yhteisöissä.
SOPU-työtä tehdään myös Auralan Setlementissä Turussa.
SOPU-työtä tehdään myös Auralan Setlementissä Turussa.
2
Haitallisia perinteitä
Setlementti Tampereen DIDARissa työskennellään niiden Suomessa asuvien maahanmuuttajayhteisöjen ja henkilöiden kanssa, jotka voivat kohdata kunniaan liittyviä haitallisia perinteitä.
3
Väkivaltaa maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen
Kuopion Setlementti Puijolassa tehdään työtä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen kanssa.
4
Sukupuoleen ja kulttuurisesti herkkä toiminta
Tyttöjen Taloilla Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä kohdataan 12-29-vuotiaita tyttöjä ja sukupuoltaan pohtivia henkilöitä. Tyttöjen Taloilla järjestetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä ilmaista ryhmätoimintaa sekä henkilökohtaisia kohtaamisia.
5
Seksuaaliväkivaltatyötä
Seksuaaliväkivaltatyötä tehdään Tyttöjen ja Poikien Taloilla sekä Setlementti Tampereen Välitä! -seksuaaliväkivaltatyössä.
6
Seksuaalineuvontakeskus
Vuolle Setlementin ja Oulun ensi- ja turvakodin Seksuaalineuvontakeskus Tietoiseksi pyrkii edistämään Pohjois-Suomessa asuvien seksuaalioikeuksia ja seksuaaliterveyttä seksuaalineuvonnan ja -kasvatuksen avulla sekä tukee seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Hankkeessa myös koulutetaan maahanmuuttajataustaisia mentoreita, jotka ovat viemässä kulttuurisensitiivistä seksuaalikasvatusta monikulttuurisiin yhteisöihin.
Nollalinja
Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton ja ympärivuorokauden palveleva auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinjalle voivat soittaa luottamuksellisesti myös väkivaltaa kokeneiden läheiset sekä ammattilaiset, jotka tarvitsevat neuvoja. Auttavassa puhelimessa voi keskustella ammattilaisen kanssa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Nollalinja palvelee 24/7 tulkkauspalvelun avulla myös arabian, darin, farsin, somalin, soranin ja venäjän kielillä.
Pakolaisneuvonta ry
Kohderyhmä: Turvapaikanhakijat ja oleskelulupaa odottavat tai ilman sitä olevat ulkomaalaiset. Tarjoaa neuvontaa ja oikeudellista avustamista oleskelulupa-asioissa ja turvapaikkaprosessissa valtakunnallisesti. Pakolaisneuvonnalla on myös paperittomuuteen keskittyvää lakimiehen neuvontaa. Järjestön erityisosaamista on myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten avustaminen. Kohderyhmää ovat muun muassa ilman huoltajaa tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat, ihmiskaupan uhrit, kidutetut ja traumatisoituneet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat sekä paperittomat.
Rikosuhripäivystys (RIKU) ry
Kohderyhmä: rikoksen uhriksi joutuneet, heidän läheisensä tai rikosasioissa todistavat. Rikosuhripäivystys järjestää tukea ja neuvontaa. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, chatissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Palvelu on valtakunnallista, maksutonta ja luottamuksellista. RIKU osallistuu myös ihmiskaupan vastaiseen työhön.
Monika-Naiset liitto ry
Kohderyhmä: väkivaltaa kokeneet maahanmuuttajataustaiset naiset ja lapset.
- Vain naisille ja alaikäisille suunnattu turvakoti Mona (valtakunnallinen kriisiasuminen, psykososiaalinen tuki, neuvonta ja palveluohjaus)
- Voimavarakeskus Monika (valtakunnallinen monikielinen auttava puhelin, kriisityö, ihmiskaupan uhrien tuki, psykososiaalinen tuki, tukiasuminen, neuvonta, palveluohjaus, vertaistukiryhmät Helsingissä ja Vantaalla)
- MoniNaisten Tila (kotoutumisen ja työllistymisen tukipalvelut ml. yksilöohjaus, ryhmätoiminta ja mentorointi eri kielillä).
Pro-tukipiste ry
Kohderyhmä: seksi- ja erotiikka-alalla työskentelevät sekä seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet ihmiskaupan uhrit. Tukipalveluihin kuuluvat kriisityö, psykososiaalinen tuki, neuvonta, palveluohjaus, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimii pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.
Diakonissalaitos
Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) Psykotraumatologian keskus on psykiatrinen poliklinikka, joka tekee asiakastyötä, arviointia, hoitoa ja kuntoutusta pakolaistaustaisille. Keskuksessa hoidetaan sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita aikuisia, lapsia ja perheitä. Lisäksi keskus tuottaa työnohjausta, koulutusta ja konsultaatiota pakolaistaustaisten kanssa työskenteleville. Keskus sijaitsee fyysisesti Helsingissä, mutta toimii valtakunnallisesti sähköpostitse tai puhelimitse 050 502 7601. Myös Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) Kidutettujen kuntoutus tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään kidutuksen uhreja. Psykiatriseen kuntoutukseen voivat päästä oleskeluluvan saaneet, kidutusta kokeneet pakolaistaustaiset henkilöt.
Suomessa neuvontaa, materiaaleja ja tukipalveluita sukupuolistuneen väkivallan uhreille, tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille tarjoaa myös mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen; Naisten Linja; Ensi- ja Turvakotien Liitto; Ihmisoikeusliitto; Amal ry; Uskontojen Uhrien Tuki sekä Maaseudun tukihenkilöverkko.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima PALOMA-osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden parissa työskenteleville ammattilaisille www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima PALOMA-osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden parissa työskenteleville ammattilaisille www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
Oppaita ja työkaluja käytännön työn tueksi
Suomessa neuvontaa, materiaaleja ja tukipalveluita sukupuolistuneen väkivallan uhreille, tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille tarjoaa myös mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen; Naisten Linja; Ensi- ja Turvakotien Liitto; Ihmisoikeusliitto; Amal ry; Uskontojen Uhrien Tuki sekä Maaseudun tukihenkilöverkko.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima PALOMA-osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden parissa työskenteleville ammattilaisille www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima PALOMA-osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden parissa työskenteleville ammattilaisille www.thl.fi/palomaosaamiskeskus
Oppaita ja työkaluja käytännön työn tueksi: materiaalia kahdenkeskisiin kohtaamisiin ja ryhmätyöhön
 |  |  |
Vuosina 2017-2019 toteutuneen EU-hankkeen "Co-Creating a Counselling Method for Refugee Women Gender-Based Violence Victims" (CCM-GBV) yhteydessä julkaistiin "Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen" sekä koulutusopas "Sukupuolistunut väkivalta ja pakolaisnaiset". Molempien tavoite on lisätä ammattilaisten tietoutta sukupuolistuneen väkivallan muodoista sekä vahvistaa mahdollisuuksia tunnistaa väkivalta, ottaa se puheeksi ja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Koulutusoppaan tarkoitus on antaa ammattilaisille materiaalia väkivallan vastaisiin koulutuksiin, mutta sitä voi käyttää myös itseoppimiseen. Lisää tietoa pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten kokemasta väkivallasta saa myös hankkeen lopuksi julkaistusta HEUNI:n raportista (2020) "Unseen Victims: Why Refugee Women Victims of Gender-Based Violence Do Not Receive Assistance in the EU".
CCM-GBV-hankkeessa julkaistiin 14 eri kieliversiota esitteestä, jossa kuvataan sukupuolistuneen väkivallan muotoja. Esitteen kuvia voi hyödyntää puheeksi ottamisen välineenä ja väkivallan tunnistamisen tukena:
CCM-GBV-hankkeessa julkaistiin 14 eri kieliversiota esitteestä, jossa kuvataan sukupuolistuneen väkivallan muotoja. Esitteen kuvia voi hyödyntää puheeksi ottamisen välineenä ja väkivallan tunnistamisen tukena:
Sukupuolistuneen väkivallan tunnistamista ja hahmottamista helpottaa niin sanottu vallan ja kontrollin ympyrä (Domestic Abuse Intervention Programs). Työkalua voi käyttää keskustelun välineenä, ja se on ladattavissa ilmaiseksi 20 kielellä .
Sivuilla on myös muita vallan ja kontrollin malleja, joita voi hyödyntää keskustelujen välineenä. Malli löytyy suomeksi esimerkiksi
Sivuilla on myös muita vallan ja kontrollin malleja, joita voi hyödyntää keskustelujen välineenä. Malli löytyy suomeksi esimerkiksi
Tunteet ja keho
Tunteiden kokeminen on kehollista, ja mielessä heräävien tunteiden taustalla usein on kehon reaktio. Tunteisiin liittyvät keholliset muutokset ovat siis keskeisiä tunnekokemukselle. Esimerkiksi jännittävässä tilanteessa kämmenet voivat hiota. Yksi tapa nähdä tunnekokemuksen synty on se, että ensin tulee reaktio tunneärsykkeeseen, kuten tunteita herättävään uutiseen, jonka jälkeen keho reagoi, ja sitten mielessä herää tietoinen tunnereaktio, johon voi liittyä monenlaisia ajatuksia. Tietoisessa mielessä koetut tunteet ovat yhteydessä kulttuurisesti universaaleihin kehollisiin tuntemuksiin, eli kaikkialla maailmassa tunteiden herättämät reaktiot kehossa ovat saman tyyppisiä. Voisi ajatella esimerkiksi, että suuri osa maailman ihmisistä tuntee ilon tunteessa kehon aktivoitumista. (Nummenmaa, Glerean, Hari & Hietanen 2014.)
Tutkimus
Tunteiden kokemisen kehollista puolta on tutkittu tieteellisesti. Tutkimuksessa materiaalina on toiminut tutkittavien itse raportoimat keholliset tuntemukset, jotka on merkitty kehoa kuvastavaan karttaan. Tutkimukseen osallistuville näytettiin tunteita herättävää materiaalia, kuten elokuvia ja tarinoita, ja sen jälkeen merkittiin kehokarttaan, minkä kehon osien aktiivisuuden koettiin lisääntyvän tai vähentyvän. Kehon osien aktiivisuuden muutokseen voi liittyä mm. muutokset hengityksessä ja sydämen sykkeessä, ihon lämpötila, kyyneleet ja ruoansulatusjärjestelmän tuntemukset. Myös mielen sisällöissä tapahtuu muutoksia tunteita koettaessa. (Nummenmaa, Glerean, Hari & Hietanen 2014.)
Tässä tekstissä on hyödynnetty seuraavaa artikkelia: Nummenmaa, Lauri, Enrico Glereana, Riitta Hari & Jari Hietanen. 2014. "Bodily maps of emotions" PNAS 111:2, 646—651. Tekstin ovat suunnitelleet ja koonneet ja kysymyslistan kehitelleet Sofia Savolainen ja Sanni Mäkinen.
Tunteiden kokeminen on kehollista, ja mielessä heräävien tunteiden taustalla usein on kehon reaktio. Tunteisiin liittyvät keholliset muutokset ovat siis keskeisiä tunnekokemukselle. Esimerkiksi jännittävässä tilanteessa kämmenet voivat hiota. Yksi tapa nähdä tunnekokemuksen synty on se, että ensin tulee reaktio tunneärsykkeeseen, kuten tunteita herättävään uutiseen, jonka jälkeen keho reagoi, ja sitten mielessä herää tietoinen tunnereaktio, johon voi liittyä monenlaisia ajatuksia. Tietoisessa mielessä koetut tunteet ovat yhteydessä kulttuurisesti universaaleihin kehollisiin tuntemuksiin, eli kaikkialla maailmassa tunteiden herättämät reaktiot kehossa ovat saman tyyppisiä. Voisi ajatella esimerkiksi, että suuri osa maailman ihmisistä tuntee ilon tunteessa kehon aktivoitumista. (Nummenmaa, Glerean, Hari & Hietanen 2014.)
Tutkimus
Tunteiden kokemisen kehollista puolta on tutkittu tieteellisesti. Tutkimuksessa materiaalina on toiminut tutkittavien itse raportoimat keholliset tuntemukset, jotka on merkitty kehoa kuvastavaan karttaan. Tutkimukseen osallistuville näytettiin tunteita herättävää materiaalia, kuten elokuvia ja tarinoita, ja sen jälkeen merkittiin kehokarttaan, minkä kehon osien aktiivisuuden koettiin lisääntyvän tai vähentyvän. Kehon osien aktiivisuuden muutokseen voi liittyä mm. muutokset hengityksessä ja sydämen sykkeessä, ihon lämpötila, kyyneleet ja ruoansulatusjärjestelmän tuntemukset. Myös mielen sisällöissä tapahtuu muutoksia tunteita koettaessa. (Nummenmaa, Glerean, Hari & Hietanen 2014.)
Tässä tekstissä on hyödynnetty seuraavaa artikkelia: Nummenmaa, Lauri, Enrico Glereana, Riitta Hari & Jari Hietanen. 2014. "Bodily maps of emotions" PNAS 111:2, 646—651. Tekstin ovat suunnitelleet ja koonneet ja kysymyslistan kehitelleet Sofia Savolainen ja Sanni Mäkinen.
Otsikko? (Valinnainen)
Setlementti Tampereen tuottamalta haeapua.info-sivustolta löytyy tekstejä sekä videoita seksuaalisesta väkivallasta, lähisuhdeväkivallasta ja kunniaan liittyvästä väkivallasta useilla eri kielillä: suomeksi, turkiksi, englanniksi, arabiaksi, dariksi, thaiksi, venäjäksi, somaliksi, kurdiksi ja farsiksi. Sivuilta saa myös tietoa siitä, mistä voi saada apua vaikeisiin tilanteisiin.
2. Otsikko? (Valinnainen)
Monika-Naisten kriisikeskuksen ja turvakodin erikielisten esitteiden (suomi, arabia, englanti, venäjä, ranska, somali, sorani, thai) toisella sivulla on hyvä kuvaus lähisuhdeväkivallan ja yleisemminkin väkivallan moninaisuuden tunnistamiseksi.
3.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylläpitämältä Ihmiskauppa.fi-sivustolta löytyy paljon tietoa, monikielisiä videoita tunnistamisen tueksi sekä materiaalia työn tueksi. Sivuston materiaalipankista löytyy mm. tietoa uhrin oikeuksista sekä avun hakemisesta eri kielillä (albania, arabia, bulgaria, dari, eesti, kiina, kurdi kurmandzi, puola, ranska, romania, somali, thai, venäjä ja vietnam).
4.
1. Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen tietopankkiin on koottu traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyskysymyksiin liittyvää aineistoa. "Aikajanatyöskentely"-menetelmä trauman kartoittamiseen sekä, "Meidän tarina" ja "Minun tarinani" -työkirjat löytyvät suomeksi ja englanniksi. Tietokanta sisältää lisäksi monikulttuuriseen traumatyöhön soveltuvia arviointimenetelmiä sekä tietoa traumasta ja trauman vaikutuksista.
5.
Kotona Suomessa -hankkeen sivuilta löytyy monikielisiä, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä materiaaleja maahanmuuttajille: yleistietoa Suomesta, työ ja yrittäjyys, opiskelu ja koulutus, asuminen ja arki, terveys, mielenterveys ja seksuaalioikeudet, lasten kasvatus, päivähoito, koulu, nuoret, turvallisuus ja rikokset, vapaa-aika. Hankkeen yhteydessä on tuotettu videomateriaaleja kuten tapausesimerkki kunniaan liittyvästä väkivallasta. Myös InfoFinlandin Youtube-kanavalle on koottu eri kielten mukaan järjestettyihin soittolistoihin videomateriaaleja.
6.
Lounas-Suomen mielenterveysseura Mieli ry:n sivuilta löytyy monikielistä Serene-materiaalia maahan muuttaneille hyvinvoinnin tueksi (mm. stressinhallintaan rentoutumisharjoituksia). Ammattilaisille on esimerkkejä miten järjestää ryhmätoimintaa hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseksi kielillä suomi, arabia, englanti, persia, venäjä, kurdi sorani, somali, dari, espanja.
7.
Nollalinjan nettisivuilla on tietoa väkivallasta, Nollalinjasta ja turvakodeista myös arabian, darin, farsin, somalin, soranin ja venäjän kielillä . THL:n kirjakaupasta voi tilata maksutta asiakkaille jaettavia infokorttiesitteitä kaikilla palvelukielillä.
8.
Pakolaisnuorten tuki ry:n NOVA-hankkeessa on luotu opas ja monikielistä videomateriaalia monikulttuuriseen perhetyöhön. Opas rakentuu nuorten ideoimien ja tuottamien "Nuorten viesti vanhemmille" -videoiden ympärille. Videoissa pakolais- ja maahanmuuttajataustaiset nuoret toimivat itse asiantuntijoina kertoessaan, millaisia tietoja ja taitoja heidän vanhempansa tarvitsisivat ymmärtääkseen ympäröivää yhteiskuntaa ja pystyäkseen tukemaan nuoria paremmin heidän kohtaamissaan haasteissa.
9.
Väestöliiton monikulttuurisen oppimiskeskuksen "Puhutaan kotoutumisesta: Ryhmänohjaajan opas" (2014) on käytännönläheinen työkalu henkilöille, jotka järjestävät tai ovat kiinnostuneita järjestämään vertaisryhmiä maahan muuttaneille henkilöille. Opas on käytännönläheinen työkalu vertaisryhmätoiminnan organisointiin ja ryhmän sisältöjen ideointiin.
10.
Plan International edistää Suomessa lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksia mm. järjestämällä maahanmuuttajanuorille työpajoja, tukiryhmiä sekä lisäksi tiedottamalla, tuottamalla materiaaleja sekä kouluttamalla. Plan materiaalipankista löytyy paljon hyödyllistä materiaalia työhön maahanmuuttajataustaisten nuorten tai miksei aikuistenkin kanssa, kuten mm. jokamiehenoikeudet -aiheiset kuvakortit luonnossa tapahtuvan ohjaamisen tueksi, sekä Matkalla-hankkeen Ideoita ja vinkkejä maahanmuuttajataustaisten nuorten toimintaan.
11.
Iltasanomien Suomen 100-vuotispäivän kunniaksi tekemän "Naisten aseman muutos Suomessa -videon myötä voi ryhmätoiminnassa pohtia naisten oikeuksia, ihmisoikeuksia, vallan rakenteita ja kuinka erilaisina nämä teemat näyttäytyvät maailman eri kolkissa ja jokaisen kotimaassa.
12.
Nettiturvakoti on Ensi- ja turvakotien liiton verkkopalvelu, jonka sivuilla on mm. lähi- ja perheväkivallan eri muotojen tunnistamista helpottavaa tietoa ja indikaattoreita sekä tietoa lainsäädännöstä.
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: seksuaalioikeuksiin ja seksuaaliterveyteen liittyvää materiaalia
Väestöliitto on kehittänyt maahan muuttaneille verkkokurssin Tietoa seksuaalisuudesta suomea opiskeleville. Kurssin voi suorittaa verkossa itsenäisesti lukemalla tekstit, tekemällä tehtävät ja katsomalla videot. Materiaalia voi myös hyödyntää ryhmissä tai kahdenkeskisissä kohtaamisissa ammattilaisen kanssa. Ammattilaisten oman prosessin tueksi on luotu videomateriaalia esimerkiksi haitallisista perinteistä.
VIGOR – Hanke edistää kulttuurisensitiivistä seksuaalikasvatusta sekä ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyttä pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Kajaanissa. Hankkeessa tuotettujen materiaalien tarkoituksena on helpottaa ammattilaisten keskusteluja seksuaaliterveydestä arabian, darin, kurdin, persian ja somalin kieliryhmien edustajien kanssa. Hankkeessa on koulutettu VIGOR-mentoreita, seksuaaliterveyden sanansaattajia omissa kieliryhmissään. VIGOR-mentorin voi kutsua kohtaamisiin eri kieliryhmien edustajien sekä ammattilaisten kanssa.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun Mauste-hankkeessa on tuotettu monenlaista ja monikielistä materiaalia maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille erityisesti parisuhteen, turvallisen lapsuuden, perheväkivallan ja seksuaalisuuden teemojen käsittelyyn. Saa puhua - Opas suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja farsin kielellä.
Tietoiseksi-hankkeen materiaalina on kehitetty mm tulostettavat tarinakortit rajojen tunnistamiseen.
THL:n verkkosivut tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta sisältävät tietoa haitallisesta perinteestä, sen estämisestä ja silpomisen läpikäyneen auttamisesta. Sivuilla on somalinkielinen video silpomisen puheeksi ottamisesta. THL:n verkkokouluissa tarjotaan tietoa ammattilaisille lähisuhdeväkivallasta (Luo luottamusta – Puutu väkivaltaan), lapsiin kohdistuvasta väkivallasta (Barnahus) ja tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta (Monikulttuurisuus asiakastyössä).
Oppaita ja työkaluja käytännöntyön tueksi: itseoppimisen tueksi
Tähän osioon olemme keränneet materiaaleja ammattilaisten itseoppimisen tueksi osana väkivallan vastaista työtä. Ohesta löytyy niin lyhyitä videoita ja artikkeleita kuin laajempia verkkokoulukokonaisuuksia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kohtaamiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Otsikko?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on luonut ammattilaisille verkkokoulutuksia. PALOMA-koulutus on laaja kokonaisuus, joka antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. "Luo luottamusta – puutu väkivaltaan" on verkkokoulutus lähisuhdeväkivallasta ja siihen puuttumisesta.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tarjoaa Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -teeman alla tietoa mm.
Lisäksi sivuilta pääsee tutustumaan videoihin, joissa annetaan tietoa ja vinkkejä käytännön työhön turvapaikanhakijoiden kanssa. Videoiden aiheita ovat luottamuksen rakentaminen, haavoittuvassa asemassa olevat, järkyttävät kokemukset, väkivallan uhka, haastavat tilanteet, mielenterveys, seksuaali- ja lisääntymisterveys, ympärileikkaus ja sukuelinten silpominen, suun tutkimus, lapset ja nuoret, lääkärin näkökulma ja tukea mallin omaksumiseen. THL:n sivuilta löytyy myös heidän koordinoiman Barnahus-hankkeen yhteydessä julkaistu verkkokoulutus lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tarjoaa Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -teeman alla tietoa mm.
- kotoutumisesta, työelämästä ja yhdenvertaisuudesta.
- monikulttuurisen väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä.
- eri väestöryhmistä ja kieli- ja kulttuurivähemmistöistä Suomessa.
- turvapaikanhakijoiden terveydestä, hyvinvoinnista, palveluista ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä.
- kulttuurisesti moninaisen työn hyvistä käytännöistä, kuten kulttuurisensitiivisyydestä ja kokonaisvaltaisesta työotteesta, tulkkiavusteista työskentelystä ja palveluohjauksesta.
Lisäksi sivuilta pääsee tutustumaan videoihin, joissa annetaan tietoa ja vinkkejä käytännön työhön turvapaikanhakijoiden kanssa. Videoiden aiheita ovat luottamuksen rakentaminen, haavoittuvassa asemassa olevat, järkyttävät kokemukset, väkivallan uhka, haastavat tilanteet, mielenterveys, seksuaali- ja lisääntymisterveys, ympärileikkaus ja sukuelinten silpominen, suun tutkimus, lapset ja nuoret, lääkärin näkökulma ja tukea mallin omaksumiseen. THL:n sivuilta löytyy myös heidän koordinoiman Barnahus-hankkeen yhteydessä julkaistu verkkokoulutus lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Tutkimuksia ja selvityksiä
Kunniaan liittyvä väkivalta - Ihmisoikeusliitto
Ihmisoikeusliiton toteuttama selvitys käsittelee kunniaan liittyvää väkivaltaa, siihen puuttumista ja sen ennaltaehkäisyä Suomessa 2016
Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa - HEUNI ja Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
ADD
Restricted agency, control and exploitation - Understanding the agency of trafficked persons in the 21st-century Finland - HEUNI
ADD
Exploitative Sham Marriages - HEUNI
ADD
Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage - UNODC ja HEUNI
K:n huumausaine- ja rikosasioiden toimiston (UNODC) julkaisema uusi raportti tarkastelee ihmiskaupan ja hyväksikäyttöön tähtäävien avioliittojen (esim. pakko-, lapsi- ja lumeavioliitot) yhteyksiä ja tuo esiin tämän piiloon jäävän ihmiskaupan muodon sukupuolittuneisuuden. Etenkin naiset ja tytöt, jotka kärsivät sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja haitallisista kulttuurisista käytännöistä, ovat alttiita hyväksikäytölle. Hyväksikäyttöön tähtäävä avioliitto voi liittyä kaikkiin kolmeen ihmiskaupan elementtiin: keinoihin, tekotapaan ja tarkoitukseen. Silti vain harvat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon ja vielä harvemmat johtavat tuomioihin.
Raportti on yli kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen ja UNODC:n, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden yhteistyön tulos. HEUNIn erikoissuunnittelija Anniina Jokinen ja aiemmin HEUNIssa työskennellyt tutkija Minna Viuhko keräsivät yhdessä UNODC:n kollegojen kanssa tietoa yhdeksästä maasta (Saksa, Thaimaa, Vietnam, Kanada, Etelä-Afrikka, Malawi, Serbia, Kirgisia, Jordania) ja haastattelivat 150 asiantuntijaa tästä monitahoisesta ilmiöstä. Tutkimus tarkasteli myös toimintatapoja, joita käytetään avioliittoon perustuvassa ihmiskaupassa sekä uhrien ja tekijöiden profiileja.
"Jo aikaisessa vaiheessa kävi ilmi, että avioliittoihin liittyvä ihmiskauppa on poikkeuksellisen mutkikas ja arkaluontoinen aihe", HEUNIn Anniina Jokinen toteaa. Tietoisuus ilmiöstä vaihtelee eri maiden välillä ja eri konteksteissa. Asiantuntijahaastattelut ja -kokoukset auttoivat selventämään aiheeseen liittyviä haasteita sekä tunnistamaan ihmiskauppaan liittyvien pakko-, lapsi- ja lumeavioliittojen keskeisiä tunnusmerkkejä.
Tämän ihmiskaupan muodon uhrien on vaikea hakeutua avun piiriin ja vain harvat tapaukset päätyvät poliisin tietoon tai tutkintaan ihmiskauppa-nimikkeen alla. "On tärkeää, että viranomaiset ovat tietoisia tästä ilmiöstä, ja että esitutkinnassa huomioidaan uhrien oikeudet", Anniina Jokinen huomauttaa. Hyväksikäytön laajuuteen ja eri muotoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota, samoin kuin keinoihin, joilla uhria hallitaan ja pidetään riippuvaisessa asemassa. Myös uhrin tosiasialliset mahdollisuudet lähteä avioliitosta, hakea apua sekä käyttää oikeuksiaan tulee huomioida.
Monitahoisia ehkäisykeinoja tarvitaan ilmiön käsittelemiseksi yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Raportti sisältää myös konkreettisia suosituksia, joiden avulla maat voivat puuttua ilmiöön entistä paremmin sekä tunnistaa ja suojella uhreja ja saattaa tekijät vastuuseen.
Julkaisu on saatavilla täällä
Lisätietoja Anniina Jokiselta (anniina.jokinen@om.fi)
Raportti on yli kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen ja UNODC:n, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden yhteistyön tulos. HEUNIn erikoissuunnittelija Anniina Jokinen ja aiemmin HEUNIssa työskennellyt tutkija Minna Viuhko keräsivät yhdessä UNODC:n kollegojen kanssa tietoa yhdeksästä maasta (Saksa, Thaimaa, Vietnam, Kanada, Etelä-Afrikka, Malawi, Serbia, Kirgisia, Jordania) ja haastattelivat 150 asiantuntijaa tästä monitahoisesta ilmiöstä. Tutkimus tarkasteli myös toimintatapoja, joita käytetään avioliittoon perustuvassa ihmiskaupassa sekä uhrien ja tekijöiden profiileja.
"Jo aikaisessa vaiheessa kävi ilmi, että avioliittoihin liittyvä ihmiskauppa on poikkeuksellisen mutkikas ja arkaluontoinen aihe", HEUNIn Anniina Jokinen toteaa. Tietoisuus ilmiöstä vaihtelee eri maiden välillä ja eri konteksteissa. Asiantuntijahaastattelut ja -kokoukset auttoivat selventämään aiheeseen liittyviä haasteita sekä tunnistamaan ihmiskauppaan liittyvien pakko-, lapsi- ja lumeavioliittojen keskeisiä tunnusmerkkejä.
Tämän ihmiskaupan muodon uhrien on vaikea hakeutua avun piiriin ja vain harvat tapaukset päätyvät poliisin tietoon tai tutkintaan ihmiskauppa-nimikkeen alla. "On tärkeää, että viranomaiset ovat tietoisia tästä ilmiöstä, ja että esitutkinnassa huomioidaan uhrien oikeudet", Anniina Jokinen huomauttaa. Hyväksikäytön laajuuteen ja eri muotoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota, samoin kuin keinoihin, joilla uhria hallitaan ja pidetään riippuvaisessa asemassa. Myös uhrin tosiasialliset mahdollisuudet lähteä avioliitosta, hakea apua sekä käyttää oikeuksiaan tulee huomioida.
Monitahoisia ehkäisykeinoja tarvitaan ilmiön käsittelemiseksi yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Raportti sisältää myös konkreettisia suosituksia, joiden avulla maat voivat puuttua ilmiöön entistä paremmin sekä tunnistaa ja suojella uhreja ja saattaa tekijät vastuuseen.
Julkaisu on saatavilla täällä
Lisätietoja Anniina Jokiselta (anniina.jokinen@om.fi)
Rönkkömäki Sirpa (2018) Selvitys turvapaikanhakijoiden parisuhteiden ja vanhemmuuden haasteista sekä auttamisen mahdollisuuksista vastaanottokeskuksissa. Parisuhteet ja perheet keskuksissa -selvityshanke
Itämeren valtioiden neuvosto: Kuntien toimintaohjeet, Ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostaminen paikallistasolla (Toim. Anniina Jokinen), 2015
Äärelä, Gerbert: Asiakkaana väkivaltaa kokenut maahanmuuttajanainen – Tutkimuksia 2012, Monika-Naiset Liitto
???
Need to find
Tämä pitäisi löytyä myös sähköisessä muodossa Monika-Naisten sivulta, mutta linkki on "kuollut" eli julkaisua ei tosiasiassa sieltä juuri nyt löydy. https://monikanaiset.fi/julkaisut/
Need to find
Tämä pitäisi löytyä myös sähköisessä muodossa Monika-Naisten sivulta, mutta linkki on "kuollut" eli julkaisua ei tosiasiassa sieltä juuri nyt löydy. https://monikanaiset.fi/julkaisut/
Allinen-Calderon Nnenna, Kanervo Marianna & Nurmi Reet: Tunnista ja turvaa – Käsikirja väkivallan uhrin auttamistyöhön vastaanottokeskuksissa
ABC – turvapaikanhakijanaisten kokeman väkivallan kartoittamiseen
???
Need to find
ABC on Monika-Naiset liiton Tunnista ja turvaa -julkaisun oheismateriaali. ABC on tehty asiakkaan kokeman väkivallan kokonaisvaltaiseen tilanteen kartoittamiseen ja helpottamaan väkivallan puheeksi ottamista asiakkaan ja työntekijän välillä. Monika-Naiset liitto on toteuttanut julkaisun Euroopan pakolaisrahaston tuella.
Tämä teos on mainittu Monika-Naisten nettisivuilla, mutta linkkiä itse teokseen ei löydy.
Need to find
ABC on Monika-Naiset liiton Tunnista ja turvaa -julkaisun oheismateriaali. ABC on tehty asiakkaan kokeman väkivallan kokonaisvaltaiseen tilanteen kartoittamiseen ja helpottamaan väkivallan puheeksi ottamista asiakkaan ja työntekijän välillä. Monika-Naiset liitto on toteuttanut julkaisun Euroopan pakolaisrahaston tuella.
Tämä teos on mainittu Monika-Naisten nettisivuilla, mutta linkkiä itse teokseen ei löydy.
Avaa ovi avulle – Ihmiskaupan uhrin terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – Oppimateriaali sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja kouluttajille (STM, IOM)
Lukuvinkkejä
Tähän osioon olemme keränneet muita lukuvinkkejä kuten blogeja, kirjoja, tai omaelämänkertoja. Listaus on aakkosjärjestyksessä.
- Ahmed, U. 2020: "Miksi viranomaiset eivät puutu tyttöjen sukuelinten silpomiseen?" Teksti: Kaisu Kinnunen. Julkaistu: 12.05.2020
- Koneen Säätiön rahoittama Piilosta näkyväksi -hanke on toimittajien, tutkijoiden ja valokuvaajien yhteishanke Kultti ry:n sekä Ison Numeron kanssa. Hankkeessa tuotetut reportaasit käsittelevät keskeisiä maahanmuuttoon liittyviä ihmisoikeusongelmia. Sen parissa on vuosien 2014–2018 aikana työskennellyt yksitoista tutkijaa, yhdeksän toimittajaa, neljä valokuvaajaa sekä yksi taiteilija.
- Nayeri, D. (2019): The ungrateful refugee: What Immigrants Never Tell you.https://www.gaudeamus.fi/khosravi-laiton-matkaaja/
- Rauhala, I. (2020): Keskustelun voima. Helsinki: Otava. Kirja esittelee selkeän viisivaiheisen mallin, jota harjoittelemalla jokainen voi kehittyä keskustelijana aina lyhyistä kohtaamisista pitkää valmistautumista vaativiin erityiskeskusteluihin.
- Reea Hinkkanen (2020): "Neeman ja Kaisan tarina: syrjimättömyys ja kulttuurisensitiivisyys maahan muuttaneiden naisten S2-opetuksessa"
- Monika Naiset Ry:n sivuilla julkaistu blogikirjoitus pohtii maahan muuttaneiden naisten suomen kielen opetuksen haasteita, jotka liittyvät opetusmateriaalin syrjimättömyyteen ja kulttuurisensitiivisyyteen. Hinkkanen on vetänyt järjestössä mm. sarjakuvapiirtämisen kurssia osana opetusta, jonka teemana on ollut oman tarinan kertominen. Julkaistu: 29.9.2020
- Sarvela, K. & Auvinen, E. (2020): Yhteinen kieli — Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books.Uutiskirjeet: Heuni, kotouttamisen osaamiskeskuksen uutiskirje, alueelliset ELY-keskusten kotoutumisen uutiskirjeet, tasa-arvokeskuksen uutiskirje,
- Van Der Kolk, B. (2014): Jäljet kehossa – Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Suomi: Viisas Elämä.
X:
Question
Sanni:
Sample text
X:
Sample question 2
Sanni:
Lalalalalalalla.
Puuttuiko listauksista työkaluja tai materiaaleja, jotka olet kokenut hyödylliseksi omassa työssäsi väkivaltaa kohdanneiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Sivuja päivitetään sitä mukaan, kun hyödyllistä materiaalia saadaan kerättyä. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi vinkit ja palautteen. Lomakkeelle pääsee TÄSTÄ.