GBV-TUVA: Turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamisen ja kokemusten käsittelyyn tarvittavan tuen vahvistaminen
MATERIAALIPANKKI
Kokoelma hyödyllisiä työkaluja ammattilaisten työn tueksi
Väkivalta tai sen uhka ovat valitettavan usein osa elämäämme. Toivomme, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä yksin kokemustensa ja ajatustensa kanssa vaan rohkaistuisimme pohtimaan, kysymään, keskustelemaan ja kuulemaan.
Toivottavasti sivulle kasaamamme materiaali tukee matkaasi
Toivottavasti sivulle kasaamamme materiaali tukee matkaasi
- sukupuolistuneen väkivallan teemoihin tutustujana,
- väkivallan todellisuuksien tunnistajana,
- turvallisten keskustelujen mahdollistajana ja
- väkivaltaa kokeneen tukijana
Materiaalipankki on kehitetty osana sisäministeriön hallinnoimaa AMIF-rahoituksella tuettua hanketta (2020-2021) "Turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamisen ja kokemusten käsittelyyn tarvittavan tuen vahvistaminen" (GBV-TUVA). Hankkeen tavoite on edistää turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen sukupuolistuneen väkivallan kokemusten tunnistamista, väkivallan puheeksi ottamista ja antaa ammattilaisille työkaluja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Hankkeessa järjestetään intensiivikoulutusta turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekeville ammattilaisille. Lisäksi naisille ja -tytöille tarjotaan tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ja heidän oikeuksistaan kahdenkeskisten kohtaamisten ja ryhmätapaamisten (info-kahviloiden) kautta sekä tarjotaan tukea kokemuksista toipumiseen.
Hankkeesta vastaa Kuopion Setlementti Puijola kumppaninaan Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (HEUNI).
Olemme koonneet sivuille useiden hankkeiden, tahojen ja teeman ympärillä työskentelevien henkilöiden julkaisemia ilmaisia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä sinnikkäästä ja arvokkaasta työstä.
Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä hankkeen työntekijöiden kesken sekä ohjausryhmämme tuella. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia mahtavan ohjausryhmämme jäseniä Oulun ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa, Kuopion kaupungilla, Siilinjärven kunnassa, HDL:n Psykotraumatologian keskuksessa, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, Maahanmuuttovirastossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Hankkeesta vastaa Kuopion Setlementti Puijola kumppaninaan Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (HEUNI).
Olemme koonneet sivuille useiden hankkeiden, tahojen ja teeman ympärillä työskentelevien henkilöiden julkaisemia ilmaisia materiaaleja. Haluamme kiittää heitä tästä sinnikkäästä ja arvokkaasta työstä.
Materiaalipankki on kehitetty yhteistyössä hankkeen työntekijöiden kesken sekä ohjausryhmämme tuella. Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia mahtavan ohjausryhmämme jäseniä Oulun ja Jyväskylän vastaanottokeskuksissa, Kuopion kaupungilla, Siilinjärven kunnassa, HDL:n Psykotraumatologian keskuksessa, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä, Maahanmuuttovirastossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Tietoa turvapaikkamenettelystä sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksista
Kehittämistyötämme on ohjannut kolme pääperiaatetta, jotka juontavat kansainvälisen oikeuden instrumenttien määrittelyistä. Näitä ovat mm. Geneven pakolaissopimus (1951), naisten syrjinnän postamista koskeva yleissopimus (CEDAW 1979), naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskeva julistus (1993), naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Istanbulin sopimus (2011), Euroopan Unionin määritelmädirektiivi (2011) ja siihen liittyvä vastaanottodirektiivi (2013) sekä uhridirektiivi (2012).
Näiden periaatteiden tarkastelu edesauttaa jokaisen ihmisen oikeutta tulla kuulluksi ja nähdyksi juuri omanlaisenaan yksilönä.
Näiden periaatteiden tarkastelu edesauttaa jokaisen ihmisen oikeutta tulla kuulluksi ja nähdyksi juuri omanlaisenaan yksilönä.
Perus- ja ihmisoikeuksien ensisijaisuus
Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiset oikeudet kuuluvat kaikille ihmisille maassa oleskelustatuksesta riippumatta ja siksi viranomaistoiminnassa, sekä kaikkien, jotka työssään kyseisiä henkilöitä kohtaavat, tulisi aina ensisijaisesti huomioida perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutuminen.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys
Ihmisten tasaveroisella kohtelulla tarkoitetaan tässä hankkeessa sitä, että kohtaamisessa huomioidaan asiakkaiden erilaiset lähtökohdat lisäämällä kulttuuri-, trauma- ja sukupuolisensitiivisiä lähestymistapoja Kulttuurisensitiivisyydellä tässä yhteydessä viitataan erilaisten kulttuurien ja käytäntöjen kunnioittamiseen hyväksymättä kuitenkaan oikeuksia tai hyvinvointia loukkaavia käytäntöjä.
Inhimillisyys ja antirasismi
Kun työskentelemme haavoittuvassa asemassa olevien ja vaikeista olosuhteista tulevien kanssa, on tärkeää kohdata heidät jokainen omana itsenään ennakkoluulottomasti ja antirasistisista lähtökohdista. Turvapaikkakontekstissa eriarvoisuutta luovat mm. epävarma maassaoleskelustatus, palveluiden epätasainen maantieteellinen saatavuus, rasismi ja muut syrjivät asenteet.
SISÄLTÖ
Tietoa turvapaikkamenettelystä sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksista
Turvapaikkamenettelystä ja turvapaikanhakijoiden oikeuksista löytyy tietoa Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta. Maahanmuuttovirasto on tehnyt turvapaikanhakijoille monikielisiä videoita turvapaikkaprosessin eri vaiheista. Videoiden aiheina ovat turvapaikan hakeminen Suomessa; millä perusteella oleskeluluvan voi saada, kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa, turvapaikkapuhuttelu, päätöksen odottaminen, myönteinen päätös ja kielteinen päätös. Sivuilta löytyy myös Suomalaisen yhteiskunnan kurssi 12 eri kielellä. Kurssilta saa tietoa Suomen lainsäädännöstä, suomalaisesta yhteiskunnasta, tasa-arvosta, seksuaaliterveydestä ja seksuaalisuudesta sekä Suomessa työskentelystä.
Uhridirektiivi (2012/29/EU) asettaa vähimmäisehdot rikosten uhrien oikeuksille ja heille tarjottavalle tuelle ja suojelulle. Väkivaltaa kokeneet tarvitsevat tietoa ja apua rikoksista ilmoittamisessa sekä rikosprosessin läpikäymisessä ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä. Turvapaikanhakijoilla on oikeus saada tulkki rikosilmoituksen tekemistä varten ja tämän oikeuden toteutumisesta on tärkeää huolehtia. Sukupuolistuneen väkivallan uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja palveluissa tulisi antaa rikoksen uhrille tukea, jotta hän voi tehdä informoidun päätöksen rikosilmoituksen tekemisestä. Lisää tietoa saat Migrin Suomalaisen yhteiskunnan kurssilta sekä oppaasta "Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen". Lisäksi Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää ja ymmärrettävää tietoa suomalaisesta rikosprosessista.
Tietoa turvapaikkamenettelystä löytyy Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta. Maahanmuuttovirasto on tehnyt turvapaikanhakijoille monikielisiä videoita turvapaikkaprosessin eri vaiheista. Videoiden aiheena on Turvapaikanhakeminen Suomessa; Millä perusteella oleskeluluvan voi saada?; Kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa?; Turvapaikkapuhuttelu; Päätöksen odottaminen; Myönteinen päätös; Kielteinen päätös. Sivuilta löytyy myös opas turvapaikanhakijalle.
Pakolaisneuvonta tarjoaa tietoa ja neuvontaa turvapaikka-asioissa sekä muissa oleskelulupa-asioissa, kuten perheside- ja työperusteisissa oleskeluluvissa.
Väkivallan uhrin on tärkeä saada tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti siitä, mitä rikosprosessiin osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa uhrin näkökulmasta. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää ja ymmärrettävää tietoa suomalaisesta rikosprosessista.
Uhridirektiivi (2012/29/EU) asettaa vähimmäisehdot rikosten uhrien oikeuksille ja heille tarjottavalle tuelle ja suojelulle. Väkivaltaa kokeneet tarvitsevat tietoa ja apua rikoksista ilmoittamisessa sekä rikosprosessin läpikäymisessä ymmärrettävällä ja selkeällä kielellä. Turvapaikanhakijoilla on oikeus saada tulkki rikosilmoituksen tekemistä varten ja tämän oikeuden toteutumisesta on tärkeää huolehtia. Sukupuolistuneen väkivallan uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja palveluissa tulisi antaa rikoksen uhrille tukea, jotta hän voi tehdä informoidun päätöksen rikosilmoituksen tekemisestä. Lisää tietoa saat Migrin Suomalaisen yhteiskunnan kurssilta sekä oppaasta "Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen". Lisäksi Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää ja ymmärrettävää tietoa suomalaisesta rikosprosessista.
Tietoa turvapaikkamenettelystä löytyy Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta. Maahanmuuttovirasto on tehnyt turvapaikanhakijoille monikielisiä videoita turvapaikkaprosessin eri vaiheista. Videoiden aiheena on Turvapaikanhakeminen Suomessa; Millä perusteella oleskeluluvan voi saada?; Kuka tekee mitäkin turvapaikkaprosessissa?; Turvapaikkapuhuttelu; Päätöksen odottaminen; Myönteinen päätös; Kielteinen päätös. Sivuilta löytyy myös opas turvapaikanhakijalle.
Pakolaisneuvonta tarjoaa tietoa ja neuvontaa turvapaikka-asioissa sekä muissa oleskelulupa-asioissa, kuten perheside- ja työperusteisissa oleskeluluvissa.
Väkivallan uhrin on tärkeä saada tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti siitä, mitä rikosprosessiin osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa uhrin näkökulmasta. Rikosuhripäivystyksen "Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille" (2018) sisältää selkeää ja ymmärrettävää tietoa suomalaisesta rikosprosessista.
Auttavat tahot:
tukea väkivallan kokijoille sekä ammattilaisille
tukea väkivallan kokijoille sekä ammattilaisille
Suomessa väkivaltaa kokevia tuetaan julkisten tahojen sekä järjestöjen toimesta. Turvapaikanhakijoiden kohdalla oleskelustatus, kielitaito, tulkkauksen saatavuus, pakolaistausteisten kokeman sukupuolistuneen väkivallan erityispiirteet ja palveluiden alueellinen hajonta voivat asettaa haasteita sille, tavoittaako tuki sitä tarvitsevat. Valtion, kuntien ja sairaanhoitopiirien järjestämien terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piiriin kuuluakseen on oltava kuntalainen, eli omattava oleskelulupa Suomeen. Turvapaikanhakijoiden peruspalveluista vastaa ensisijaisesti vastaanottojärjestelmä. Kiireelliseen sairaanhoitoon ovat kuitenkin oikeutettuja kaikki. Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on lisäksi oikeus lastensuojelun palveluihin, sekä kunnalliseen ja kouluterveydenhuoltoon. Lisätietoa turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluista saa mm. THL:n sivuilta.
Turvapaikanhakijoiden kanssa väkivallan teemoissa työskennellessä vastaanottokeskusten ja järjestöjen lisäksi myös viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen, rooli on merkittävä. Kunnilla saattaa olla maahanmuuttajille suunnattuja monikielisiä neuvontapalveluita, jotka mahdollisesti tarjoavat tukea ja konsultaatiota myös turvapaikanhakijoille tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi tukea voi saada seurakunnista ja oppilaitoksilta.
Turvapaikanhakijoiden kanssa väkivallan teemoissa työskennellessä vastaanottokeskusten ja järjestöjen lisäksi myös viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen, rooli on merkittävä. Kunnilla saattaa olla maahanmuuttajille suunnattuja monikielisiä neuvontapalveluita, jotka mahdollisesti tarjoavat tukea ja konsultaatiota myös turvapaikanhakijoille tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi tukea voi saada seurakunnista ja oppilaitoksilta.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tukee ihmiskaupan uhreiksi joutuneita henkilöitä ja heidän lapsiaan. Apua voivat saada niin Suomen kansalaiset, kuin muut Suomessa oleskelevat henkilöt. Auttamisjärjestelmän 24/7 päivystävään infopuhelimeen, p 029 546 3177, voivat soittaa mahdolliset ihmiskaupan uhrit sekä mahdollisia uhreja työssään kohtaavat ammattilaiset. Auttamisjärjestelmä on viranomaistaho, ja he tarjoavat asiakkailleen lakiin perustuvia palveluja.
Tarjoamaan tukeen ja suojaan väkivallalta ovat oikeutettuja kaikki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet, myös turvapaikanhakijat ja paperittomat.
Tukevat yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kokeneita kuukauden sisällä väkivallan tapahtumasta. Myös turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla on oikeus SERI-keskusten palveluun.
Väkivaltaan erikoistunutta työtä tehdään Suomessa paljon järjestösektorilla. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille suunnattuja palveluja. Usein sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden kanssa tehdään työtä määräaikaisen rahoituksen turvin monenlaisissa hankkeissa ja projekteissa. Tähän on listattu osa tahoista, joilla on asiantuntemusta pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa työskentelystä sukupuoleen perustuvan väkivallan teemoissa.
Monika-Naiset liitto ry tuottaa turvakotipalveluita, psykososiaalista tukea, neuvontaa ja palveluohjausta väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Turvakoti Mona on tarkoitettu vain naisille ja alaikäisille. Kriisikeskus Monikassa tuetetaan matalan kynnyksen palveluja väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Valtakunnallinen monikielinen maksuton auttava puhelin p. 0800 05058 päivystää maanantaisin klo 9–19 ja muina arkipäivinä klo 9–16. Monika-Naisten verkkosivun alalaidasta löytyvä Chat päivystää maanantaisin kello 16–19 kielillä: arabia, englanti, ranska, venäjä ja suomi, keskiviikkoisin kello 10-12 kielillä: arabia, dari, englanti, persia, ranska ja suomi sekä torstaisin kello 10-12 kielillä venäjä ja suomi. Kotoutumiskeskus Monika tarjoaa kotoutumista ja työllistymistä tukevaa monikielistä yksilöohjausta, ryhmätoimintaa ja mentorointia Helsingissä ja valtakunnallisesti soittamalla maksuttomaan numeroon 0800 05059 ma-pe klo 9–16 ja la klo 9-14. Monika-Naiset ry osallistuu myös ihmiskaupan vastaiseen työhön.
Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton ja ympärivuorokauden palveleva auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinjalle voivat soittaa luottamuksellisesti myös väkivaltaa kokeneiden läheiset sekä ammattilaiset, jotka tarvitsevat neuvoja. Auttavassa puhelimessa voi keskustella ammattilaisen kanssa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Nollalinja palvelee 24/7 tulkkauspalvelun avulla myös arabian, darin, farsin, somalin, soranin ja venäjän kielillä.
Pakolaisneuvonta ry tarjoaa neuvontaa ja oikeudellista apua oleskelulupa-asioissa ja turvapaikkaprosesseissa. Pakolaisneuvonnalla on myös paperittomuuteen keskittyvää lakimiehen neuvontaa. Järjestö avustaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita, ihmiskaupan uhreja, kidutettuja ja traumatisoituneita, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia turvapaikanhakijoita sekä paperittomia.
Rikosuhripäivystys (RIKU) ry neuvotaan ja tuetaan rikoksen uhriksi joutuneita, heidän läheisiänsä tai rikosasioissa todistavia. Asiakkaita palvellaan puhelimitse, chatissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Palvelu on valtakunnallista, maksutonta ja luottamuksellista. RIKU osallistuu myös ihmiskaupan vastaiseen työhön.
Setlementtikenttä
Setlementtikentällä työtä tehdään laaja-alaisesti väkivallan kokijoiden ja tekijöiden kanssa ympäri Suomea. Kuopion Setlementti Puijolassa tehdään työtä sukupuolistunutta väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten ja tyttöjen kanssa. Tyttöjen Taloilla Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä kohdataan 12–29-vuotiaita tyttöjä ja sukupuoltaan pohtivia henkilöitä. Tyttöjen Taloilla järjestetään sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä ilmaista ryhmätoimintaa sekä henkilökohtaisia kohtaamisia. Seksuaaliväkivaltatyötä tehdään Tyttöjen ja Poikien Taloilla sekä Setlementti Tampereen Välitä! -seksuaaliväkivaltatyössä.
Kunniaan liittyvän väkivallan vastainen työ
Helsingissä toimivan Loisto Setlementin SOPU-työn tavoite on ennaltaehkäistä kunniakäsityksiin liittyviä konflikteja ja väkivaltaa perheissä ja yhteisöissä. SOPU-työtä tehdään myös Auralan Setlementissä Turussa. Setlementti Tampereen DIDARissa työskennellään niiden Suomessa asuvien maahanmuuttajayhteisöjen ja henkilöiden kanssa, jotka voivat kohdata kunniaan liittyviä haitallisia perinteitä.
Kohderyhmä: seksi- ja erotiikka-alalla työskentelevät sekä seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet ihmiskaupan uhrit. Tukipalveluihin kuuluvat kriisityö, psykososiaalinen tuki, neuvonta, palveluohjaus, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimii pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.
Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) Psykotraumatologian keskus tuottaa arviointia, hoitoa ja kuntoutusta pakolaistaustaisille. Keskuksessa hoidetaan sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita aikuisia, lapsia ja perheitä. Lisäksi keskus tuottaa työnohjausta, koulutusta ja konsultaatiota pakolaistaustaisten kanssa työskenteleville. Keskus sijaitsee fyysisesti Helsingissä, mutta toimii valtakunnallisesti sähköpostitse tai puhelimitse (p. 050 502 7601).
Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) Kidutettujen kuntoutus tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään kidutuksen uhreja. Psykiatriseen kuntoutukseen voivat päästä oleskeluluvan saaneet, kidutusta kokeneet pakolaistaustaiset henkilöt.
Ensi- ja turvakotien liitto ja liiton jäsenyhdistykset järjestävät monenlaista tukea lähisuhteissa väkivaltaa kokeneille. Nettiturvakodin sivuilta löytyy paljon tietoa väkivallasta ja auttavista tahoista. Paikalliset Jäsenyhdistysten avopalvelut tarjoavat tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen.
Tukikeskus Varjo järjestää ohjausta, neuvontaa ja tukea eron jälkeiseen vainoon ja väkivaltaan Mikkelissä, Oulussa, Vantaalla sekä valtakunnallisesti myös verkossa. Palveluihin kuuluvat asiakastyön ohella ammattilaisille tarjottava konsultaatio ja koulutus.
Vuolle Setlementin ja Oulun ensi- ja turvakodin Seksuaalineuvontakeskus Tietoiseksi pyrkii edistämään Pohjois-Suomessa asuvien seksuaalioikeuksia ja seksuaaliterveyttä seksuaalineuvonnan ja -kasvatuksen avulla sekä tukee seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Hankkeessa myös koulutetaan maahanmuuttajataustaisia mentoreita, jotka ovat viemässä kulttuurisensitiivistä seksuaalikasvatusta monikulttuurisiin yhteisöihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima PALOMA-osaamiskeskus tarjoaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden parissa työskenteleville ammattilaisille.
Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä. Arabian ja englannin kielillä voi soittaa numeroon 09 2525 0113 ma ja ti klo 11–15, ke klo 13–16 ja klo 17–21 sekä to klo 10–15. Arabian ja englannin kielillä voi myös laittaa WhatsApp-viestejä numeroon 040 195 8202.
SETA on ihmisoikeusjärjestö, joka edistää yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestön tavoitteisiin kuuluu sukupuolen moninaisuuden huomioiminen läpileikkaavasti kaikessa tasa-arvopolitiikassa ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tasa-arvon proaktiivinen edistäminen kaikilla elämänalueilla.
Lyömätön Linja on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille, jotka ovat käyttäneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan, sekä myös miehet, jotka pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa tai haluavat arvioida omaa ja perheensä avun tarvetta. Pääkaupunkiseudun ja Kuopion toimipisteiden lisäksi tukea on tarjolla valtakunnallisesti puhelin- ja verkkovälitteisesti.
Muita tahoja
Lisäksi Suomessa neuvontaa, materiaaleja ja tukipalveluita sukupuolistuneen väkivallan uhreille, tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille tarjoaa myös mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Naisten Linja, Suomen pakolaisapu, Ihmisoikeusliitto, Amal ry, Uskontojen Uhrien Tuki sekä Maaseudun tukihenkilöverkko.
MATERIAALIA TYÖN TUEKSI
Tässä osiossa listaamme materiaaleja, joita turvapaikanhakijoita työssään kohtaavat ammattilaiset voivat käyttää teemaa itse opiskellessaan sekä työkaluina kohtaamisissa. Materiaali on jaettu kolmeen osioon: monikielistä materiaalia kahdenkeskisiin kohtaamisiin ja ryhmätyöhön, materiaalia seksuaalioikeuksiin ja seksuaaliterveyteen liittyen sekä tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ammattilaiselle. Osioihin on valikoitu erityisesti monikielisiä materiaaleja, joita voi hyödyntää yksilöllisessä ohjauksessa sekä osana ryhmäkohtaamisia, kun keskustelun teemoina ovat valta, väkivalta ja ihmisoikeudet. Osioista löytyy niin lyhyitä videoita ja artikkeleita kuin laajempia verkkokoulukokonaisuuksiakin. Useimmat materiaalit ovat käytettävissä laajemminkin työskennellessä pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa.
Materiaalia työn tueksi:
kahdenkeskisiin kohtaamisiin ja ryhmätyöhön
kahdenkeskisiin kohtaamisiin ja ryhmätyöhön
KUVAKO-hankkeessa on luotu kuvallista materiaalia vastaanottokeskusten tarpeisiin. Kuvia voi etsiä Papunetin sivulta valitsemalla oikealta valikosta vain KUVAKO-hankkeen kuvat ja selata kuvia kategorioittain. Kuvapankista löytyy kategoria "turvapaikanhaku" ja lisäksi hyödyllisiä kuvia mm. väkivallasta ja väkivallan seurauksista keskusteluun voi löytyä esimerkiksi kategorioista "tunteet ja tunnetilat", "ihmiset" sekä "terveys ja hyvinvointi".
CCM-GBV-hankkeessa julkaistiin 14 kieliversiota esitteestä, johon on kuvitettu sukupuolistuneen väkivallan muotoja. Esitteen kuvia voi hyödyntää puheeksi ottamisen välineenä ja väkivallan tunnistamisen tukena.
Sukupuolistuneen väkivallan tunnistamista ja hahmottamista helpottaa niin sanottu vallan ja kontrollin ympyrä (Domestic Abuse Intervention Programs). Työkalua voi käyttää keskustelun välineenä, ja se on ladattavissa ilmaiseksi 20 kielellä .
Sivuilla on myös muita vallan ja kontrollin malleja, joita voi hyödyntää keskustelujen välineenä. Malli löytyy suomeksi esimerkiksi täältä.
Sivuilla on myös muita vallan ja kontrollin malleja, joita voi hyödyntää keskustelujen välineenä. Malli löytyy suomeksi esimerkiksi täältä.
Setlementti Tampereen tuottamalta sivustolta löytyy tekstejä sekä videoita seksuaalisesta väkivallasta, lähisuhdeväkivallasta ja kunniaan liittyvästä väkivallasta useilla eri kielillä: suomeksi, turkiksi, englanniksi, arabiaksi, dariksi, thaiksi, venäjäksi, somaliksi, kurdiksi ja farsiksi. Sivuilta saa myös tietoa siitä, mistä voi saada apua vaikeisiin tilanteisiin.
Monika-Naisten kriisikeskuksen ja turvakodin (suomi, arabia, englanti, venäjä, ranska, somali, sorani, thai) toisella sivulla on hyvä kuvaus lähisuhdeväkivallan ja yleisemminkin väkivallan moninaisuuden tunnistamiseksi.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylläpitämältä sivustolta löytyy paljon tietoa, videoita sekä materiaalia. Sivuston materiaalipankista löytyy mm. tietoa uhrin oikeuksista sekä avun hakemisesta eri kielillä (albania, arabia, bulgaria, dari, eesti, kiina, kurdi kurmandzi, puola, ranska, romania, somali, thai, venäjä ja vietnam)
Kotona Suomessa -hankkeessa on koottu listaus monikielisistä, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvistä materiaaleista maahanmuuttajille: yleistietoa Suomesta, työ ja yrittäjyys, opiskelu ja koulutus, asuminen ja arki, terveys, mielenterveys ja seksuaalioikeudet, lasten kasvatus, päivähoito, koulu, nuoret, turvallisuus ja rikokset, vapaa-aika. Hankkeen yhteydessä on tuotettu videomateriaaleja kuten tapausesimerkki kunniaan liittyvästä väkivallasta. Videomateriaalia on koottu InfoFinlandin Youtube-kanavalle eri kielten mukaan järjestettyihin soittolistoihin.
Lounas-Suomen mielenterveysseura Mieli ry:n sivuilta löytyy monikielistä materiaalia maahan muuttaneille hyvinvoinnin tueksi (mm. stressinhallintaan rentoutumisharjoituksia). Ammattilaisille on esimerkkejä, miten järjestää ryhmätoimintaa hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseksi kielillä suomi, arabia, englanti, persia, venäjä, kurdi sorani, somali, dari ja espanja.
Mielenterveystalon sivuilta löytyy useita mielenterveyttä sekä hyvinvointia tukevia luettavia ja kuunneltavia harjoituksia arabian, soranin, darin, englannin, somalin ja venäjän kielillä.
Nollalinjan nettisivuilla on tietoa väkivallasta, Nollalinjasta ja turvakodeista myös arabian, darin, farsin, somalin, soranin ja venäjän kielillä. THL:n kirjakaupasta voi tilata maksutta asiakkaille jaettavia infokorttiesitteitä kaikilla palvelukielillä.
Tietopankkiin on koottu traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyskysymyksiin liittyvää aineistoa. "Aikajanatyöskentely"-menetelmä trauman kartoittamiseen sekä, "Meidän tarina" ja "Minun tarinani" -työkirjat löytyvät suomeksi ja englanniksi. Tietokanta sisältää lisäksi monikulttuuriseen traumatyöhön soveltuvia arviointimenetelmiä sekä tietoa traumasta ja trauman vaikutuksista.
Salon muistiyhdistyksen Monikulttuurinen muisti -projektissa on luotu flyer stressinhallintaan. Flyer on tehty suomen kielen lisäksi arabian, venäjän , somalin, kurdi-soranin, mandariinikiinan ja englannin kielisenä.
Pääkaupunkiseudun PRO SOS-hankkeessa kehitetty peli, jonka teemoina ovat ''Minä ja ystävät'', ''Parisuhde ja luottamus'' ja ''Lapsi Suomessa''. Lisäksi peli sisältää tehtäväkortteja. Pelin avulla voidaan madaltaa kynnystä puhua vaikeistakin teemoista. Peliä tai sen kysymys- ja tehtäväkortteja voi hyödyntää ryhmissä ja kahdenkeskisissä kohtaamisissa.
Mannerheimin lastensuojeluliiton viisiosainen piirrosvideosarja on suunnattu tueksi eroaville/eronneille vanhemmille, heidän läheisilleen sekä perheiden parissa työskenteleville. Videosarjasta on suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, arabiaksi ja somaliksi puhutut versiot.
Opas rakentuu nuorten ideoimien ja tuottamien monikulttuurisen perhetyön välineenä käytettävien "Nuorten viesti vanhemmille" -videoiden ympärille. Videoissa pakolais- ja maahanmuuttajataustaiset nuoret toimivat itse asiantuntijoina kertoessaan, millaisia tietoja ja taitoja heidän vanhempansa tarvitsisivat ymmärtääkseen ympäröivää yhteiskuntaa ja pystyäkseen tukemaan nuoria paremmin heidän kohtaamissaan haasteissa.
Väestöliiton monikulttuurisen oppimiskeskuksen opas on käytännönläheinen työkalu henkilöille, jotka järjestävät tai ovat kiinnostuneita järjestämään vertaisryhmiä maahan muuttaneille henkilöille.
Iltasanomien Suomen 100-vuotispäivän kunniaksi tekemän videon myötä voi ryhmätoiminnassa pohtia naisten oikeuksia, ihmisoikeuksia, vallan rakenteita ja kuinka erilaisina nämä teemat näyttäytyvät maailman eri kolkissa ja jokaisen kotimaassa.
Materiaalia työn tueksi:
seksuaalioikeudet ja seksuaaliterveys
seksuaalioikeudet ja seksuaaliterveys
"Tietoa seksuaalisuudesta suomea opiskeleville" on itsenäisesti suoritettava verkkokurssi maahan muuttaneille. Materiaalia voi myös hyödyntää ryhmissä tai kahdenkeskisissä kohtaamisissa ammattilaisen kanssa. Lisäksi ammattilaisten oman prosessin tueksi on luotu videomateriaalia esimerkiksi haitallisista perinteistä.
Kulttuurisensitiivistä materiaalia seksuaalikasvatukseen sekä ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyteen liittyen arabian, darin, kurdin, persian ja somalin kielillä.
Monikielistä materiaalia maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille erityisesti parisuhteen, turvallisen lapsuuden, perheväkivallan ja seksuaalisuuden teemojen käsittelyyn. Saa puhua - opas suomen, englannin, arabian ja farsin kielillä on oiva väline seksuaalisuudesta sekä seksuaaliterveydestä keskustelemiseen.
Materiaalia seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyen ml. tulostettavat tarinakortit omien rajojen tunnistamiseen.
Väestöliiton video seksuaalioikeuksista ja turvallisesta suhtautumisesta vastakkaiseen sukupuoleen englannin, selkosuomen, kurdisoranin, farsin, arabian, murrearabian ja somalin kielillä.
Materiaalia työn tueksi:
tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ammattilaiselle
tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ammattilaiselle
CCM-GBV-hankkeen materiaalit
Vuosina 2017-2019 toteutuneen EU-hankkeen "Co-Creating a Counselling Method for Refugee Women Gender-Based Violence Victims" (CCM-GBV) yhteydessä julkaistiin "Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen" sekä koulutusopas "Sukupuolistunut väkivalta ja pakolaisnaiset". Molempien tavoite on lisätä ammattilaisten tietoutta sukupuolistuneen väkivallan muodoista sekä vahvistaa mahdollisuuksia tunnistaa väkivalta, ottaa se puheeksi ja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Koulutusoppaan tarkoitus on antaa ammattilaisille materiaalia väkivallan vastaisiin koulutuksiin, mutta sitä voi käyttää myös itseoppimiseen. Lisää tietoa pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten kokemasta väkivallasta saa myös hankkeen lopuksi julkaistusta HEUNI:n raportista (2020) "Unseen Victims: Why Refugee Women Victims of Gender-Based Violence Do Not Receive Assistance in the EU".
Vuosina 2017-2019 toteutuneen EU-hankkeen "Co-Creating a Counselling Method for Refugee Women Gender-Based Violence Victims" (CCM-GBV) yhteydessä julkaistiin "Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen" sekä koulutusopas "Sukupuolistunut väkivalta ja pakolaisnaiset". Molempien tavoite on lisätä ammattilaisten tietoutta sukupuolistuneen väkivallan muodoista sekä vahvistaa mahdollisuuksia tunnistaa väkivalta, ottaa se puheeksi ja tarjota tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Koulutusoppaan tarkoitus on antaa ammattilaisille materiaalia väkivallan vastaisiin koulutuksiin, mutta sitä voi käyttää myös itseoppimiseen. Lisää tietoa pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten kokemasta väkivallasta saa myös hankkeen lopuksi julkaistusta HEUNI:n raportista (2020) "Unseen Victims: Why Refugee Women Victims of Gender-Based Violence Do Not Receive Assistance in the EU".
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkokoulutukset ja materiaali: tietoa väkivallasta ja PALOMA koulutus
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on kootusti tietoa sukupuolistuneen väkivallan yleisyydestä.
- PALOMA-koulutus on ammattilaisille luotu verkkokoulutus pakolaistaustaisten kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa – PALOMA-käsikirja tarjoaa tietoa, suosituksia ja työkaluja pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden edistämiseen, tukemiseen ja hoitoon niin ammattilaisille, esihenkilöille kuin päättäjille.
- Luo luottamusta – puutu väkivaltaan on verkkokoulutus lähisuhdeväkivallasta ja siihen puuttumisesta.
Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tarjoaa verkkosivuillaan Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -teeman alla tietoa mm.
- kotoutumisesta, työelämästä ja yhdenvertaisuudesta.
- monikulttuurisen väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä.
- eri väestöryhmistä ja kieli- ja kulttuurivähemmistöistä Suomessa.
- turvapaikanhakijoiden terveydestä, hyvinvoinnista, palveluista ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä.
- kulttuurisesti moninaisen työn hyvistä käytännöistä, kuten kulttuurisensitiivisyydestä ja kokonaisvaltaisesta työotteesta, tulkkiavusteista työskentelystä ja palveluohjauksesta.
Barnahus-hankkeen yhteydessä on julkaistu monenlaista materiaalia ml. webinaaritallenteita. Hankkeessa on luotu verkkokoulu ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tai väkivaltaepäilyjä.
Väkivaltakäsitteiden sanasto -oppaan (2019) suositukset väkivallan vastaisessa työssä käytettäville käsitteille. Sanaston tarkoitus on tukea asiantuntijoita ja ammattilaisia keskustelemaan väkivallasta yhdenmukaisin termein ja jakamaan ymmärryksen siitä, mitä niillä tarkoitetaan. Vaikka termien käytöstä ei aina olla yksimielisiä, on hyödyllistä perehtyä käsitteisiin sekä tietoisesti valita termit, joita käyttää.
GBV pocket guide – how to support survivors
Sisältää esimerkiksi DO's and DON'T -vinkkejä kohtaamisiin sekä ideoita siihen, mitä voisi sanoa. Oppaassa on myös erillinen osio lasten ja nuorten kokeman sukupuolistuneen väkivallan kohtaamiseen. GBV pocket guide on saatavilla luettavana ja printattavana versiona useilla eri kielillä sekä lisäksi puhelimeen ladattavana sovelluksena. Löytyy Play-kaupasta hakusanalla "GBV pocket guide".
Lasten ja nuorten huoltajien sekä päiväkotien, koulujen ja muiden ammattilaisten tueksi koottua materiaalia liittyen mm. kunniaan liittyvään väkivaltaan, kriisityöhön, turvataitoihin, nuorten seksuaalikasvatukseen sekä seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.
Sukuelinten silpominen, THL:n ja Migrin materiaali
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy tietoa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta, sen estämisestä ja silpomisen läpikäyneen auttamisesta. Sivuilla on myös esimerkiksi somalinkielinen video silpomisen puheeksi ottamisesta.
Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy tietoa tyttöjen ja poikien ympärileikkauksesta ja sukuelinten silpomisesta.
Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy tietoa tyttöjen ja poikien ympärileikkauksesta ja sukuelinten silpomisesta.
Ihmisoikeusliiton sivuilta voi lukea yleisiä kysymyksiä kunniaan liittyvästä väkivallasta sekä vastauksia niihin.
Kokoelma lyhyitä videota väkivallan teemoista:
Ending violence against women - video (eng)
Gender-Based violence in emergencies - video (eng)
Tätä on kunniaväkivalta Suomessa (YLE) - video (fin)
Eva Tawasoli - Kunniaväkivalta - video (fin)
Tunnistatko ihmiskaupan uhrin? (RIKU) - video (fin)
Tunnista ihmiskaupan tunnusmerkit (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
Tunnista ihmiskauppa – rauhoitu kuulemaan (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
The truth about female genital mutilation – video (eng)
Lähisuhdeväkivalta (IMPRODOVA-project) – useita videoita useilla kielillä
Suomalainen Ujuni on kokenut silpomisen – nyt hän taistelee sitä vastaan (IL-tv)
Trauma and the Brain (NHS)- video (eng)
Gender-Based violence in emergencies - video (eng)
Tätä on kunniaväkivalta Suomessa (YLE) - video (fin)
Eva Tawasoli - Kunniaväkivalta - video (fin)
Tunnistatko ihmiskaupan uhrin? (RIKU) - video (fin)
Tunnista ihmiskaupan tunnusmerkit (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
Tunnista ihmiskauppa – rauhoitu kuulemaan (Pro-tukipiste) - video (fin, fra, eng)
The truth about female genital mutilation – video (eng)
Lähisuhdeväkivalta (IMPRODOVA-project) – useita videoita useilla kielillä
Suomalainen Ujuni on kokenut silpomisen – nyt hän taistelee sitä vastaan (IL-tv)
Trauma and the Brain (NHS)- video (eng)
Käsikirjat ja oppaat
- Allinen-Calderon, N., Kanervo, M. & Nurmi, R. (2011): Tunnista ja turvaa – Käsikirja väkivallan uhrin auttamistyöhön vastaanottokeskuksissa. Helsinki: Monika-Naiset liitto.
- Hurmerinta, J. & Mikkonen, A. (2017): Turvapaikanhakijaperhe. Kohtaamisen ja tuen käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
- Health and Human Rights Info (2016): Mental Health and Gender-Based Violence. Helping survivors of sexual violence in conflict – a training manual.
- Suomen mielenterveysseura: Opas maahanmuuttajien parissa toimiville
- Senja-sensitiivisyysmalli
Tietoa lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhriksi joutumisen vaikutuksista, sekä traumaininformoituja sekä sensitiivisiä toimintaohjeita ammattilaisille, jotka tukevat tai ohjaavat rikosprosessiin osallistuvia henkilöitä. - Mindspring-ryhmämalli
Tanskassa pakolais- ja maahanmuuttajataustaisille kehitetty 8x2h kestävä vertaistuellinen ryhmätoimintamalli, jonka sisältöjä on mahdollista hyödyntää monenlaiseen ryhmätoimintaan sekä kahdenkeskisiin kohtaamisiin. Ryhmämallista on erilliset versiot lapsille, nuorille aikuisille sekä vanhemmille. - nettiturvakoti.fi
Nettiturvakoti on verkkopalvelu, jonka sivuilla on mm. lähi- ja perheväkivallan eri muotojen tunnistamista helpottavaa tietoa ja indikaattoreita sekä tietoa lainsäädännöstä. - IMPRODOVA-training
Projektin englanninkielinen erikseen poliiseille, terveydenhuollon ammattilaisille ja sosiaalialan ammattilaisille suunnatut koulutuskokonaisuudet lähisuhdeväkivallasta. - Näin opit paremmaksi kuuntelijaksi
Suomen mielenterveysseuran Vihreää valoa kuuntelemiselle -kampanjan materiaaleissa on muun muassa napakoita artikkeleita siitä, kuinka voi oppia paremmaksi kuuntelijaksi ja kehittää vuorovaikutustaitoja.
Tutkimuksia ja selvityksiä
Tähän osioon olemme listanneet uusimpia sukupuolistuneen väkivallan teemoihin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä, joiden avulla ammattilaiset voivat syventää ymmärrystään väkivallan muodoista. Listaus on aakkosjärjesteyksessä.
- Canning, V. (2017): Gendered Harm and Structural Violence in the British Asylum System. Oxon: Routledge.
- Council of Europe (2019): Gender-based Asylum Claims and Non-Refoulement: articles 60 and 61 of the Istanbul Convention. A collection of papers on the Council of Europe Convention on preventing and combating violence against women and domestic violence. Council of Europe.
- Hansen, S., Sams, A., Jäppinen, M. & Latvala, J. (2016): Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. Ihmisoikeusliiton julkaisu. Helsinki: Picascript.
- Jensen, M. (2019): Gender-Based Violence in Refugee Camps: Understanding and Addressing the Role of Gender in the Experiences of Refugees. Inquiries Journal, 11:02.
- Keskinen, S. (2012): Kulttuurilla merkityt toiset ja universaalin kohtelun paradoksi väkivaltatyössä. Julkaistu osana Keskinen, Suvi; Vuori, Jaana; Hirsiaho, Anu (2012): Monikulttuurisuuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press.
- Kervinen, E. & Ollus, N. (2019): Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa. Publication Series No. 89. Helsinki: HEUNI.
- Koukkula, M. & Klemetti, R. (2019a): Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2019:1.
- Laajasalo, T. & Skogberg, N. (2020): Vanhempana Suomessa – Ulkomaalaistaustaisille suunnatun psykoedukatiivisen pilottiryhmän käsikirja. Vantaa: Barnahus-hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Lilja, I., Kervinen, E., Lietonen, A., Ollus, N., Viuhko, M. & Jokinen, A. (2020): Unseen Victims. Heuni Report Series No. 91. Helsinki: HEUNI.
- Mohamed, A. & Latvala, J. (2020): Female genital mutilation (FGM). Awareness and perceptions of Somali men in the Helsinki region, Finland. Finnish League for Human Rights. Helsinki.
- Niemi, J., Kainulainen, H. & Honkatukia, P. (2017): Sukupuolistunut väkivalta – Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Helsinki: Vastapaino.
- Niskanen, M. & Åstedt, T. (toim) (2020): Näkökulmia monikulttuurisen taustan omaavan lapsen ja perheen tukemiseen. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsinki: Grano Oy.
- Pehlivanović, S. (2021): Gender-based violence survivors in the Finnish Asylum system – Views of social welfare and health care professionals on provision of services in practice.
- Rönkkömäki, S. (2018): Selvitys turvapaikanhakijoiden parisuhteiden ja vanhemmuuden haasteista sekä auttamisen mahdollisuuksista vastaanottokeskuksissa. Parisuhteet ja perheet keskuksissa -selvityshanke. Maahanmuuttovirasto (MIGRI).
- Toivonen, V. (2017): Pakkoavioliittojen esiintyminen ja ilmitulo Suomessa. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsinki: Helsingin Yliopisto
- UNODC (2020): Interlinkages between Trafficking in Persons and Marriage. Issue Paper. United Nations Office in Vienna.
- Viuhko, M. (2019): Restricted Agency, Control and Exploitation. Understanding the agency of trafficked persons in the 21st century Finland. Heuni Publication Series No. 90. Helsinki: HEUNI.
Muuta lukemista ja katsottavaa
Uutiskirjeet
HEUNI, Kotouttamisen osaamiskeskuksen uutiskirje, alueelliset ELY-keskusten kotoutumisen uutiskirjeet, Tasa-arvokeskuksen uutiskirje, PALOMA-verkostokirje, haaste@om.fi
Muuta lukemista ja katsottavaa
HEUNI, Kotouttamisen osaamiskeskuksen uutiskirje, alueelliset ELY-keskusten kotoutumisen uutiskirjeet, Tasa-arvokeskuksen uutiskirje, PALOMA-verkostokirje, haaste@om.fi
Muuta lukemista ja katsottavaa
- Ahmed, U. 2020: "Miksi viranomaiset eivät puutu tyttöjen sukuelinten silpomiseen?" Maailman Kuvalehti. Teksti: Kaisu Kinnunen. Julkaistu: 12.05.2020
- Hinkkanen, R. (2020): "Neeman ja Kaisan tarina: syrjimättömyys ja kulttuurisensitiivisyys maahan muuttaneiden naisten S2-opetuksessa" Monika Naiset Ry:n sivuilla julkaistu blogikirjoitus pohtii maahan muuttaneiden naisten suomen kielen opetuksen haasteita, jotka liittyvät opetusmateriaalin syrjimättömyyteen ja kulttuurisensitiivisyyteen. Julkaistu: 29.9.2020
- Improdova-projektin käytännön työtä tekevän ammattilaisen haastattelu - An interview with a member of a working group on refugees and migrants as victims of domestic violence in Münster, Germany
- Khosravi, S. (2013): Laiton matkaaja: paperittomuus ja rajojen valta
- Koneen Säätiön rahoittama Piilosta näkyväksi -hanke on toimittajien, tutkijoiden ja valokuvaajien yhteishanke Kultti ry:n sekä Ison Numeron kanssa. Hankkeessa tuotetut reportaasit käsittelevät keskeisiä maahanmuuttoon liittyviä ihmisoikeusongelmia. Sen parissa on vuosien 2014–2018 aikana työskennellyt yksitoista tutkijaa, yhdeksän toimittajaa, neljä valokuvaajaa sekä yksi taiteilija.
- Nayeri, D. (2019): The ungrateful refugee: What Immigrants Never Tell you
- Pelo. M (2020): Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on mielenterveydelle supertärkeää, siksi aitoa kuuntelemista voi ja kannattaa opetella – nämä viisi vinkkiä auttavat sinut alkuun. Julkaistu 10.10.2020. YLE Akuutti.
- Rauhala, I. (2020): Keskustelun voima. Helsinki: Otava. Kirja esittelee selkeän viisivaiheisen mallin, jota harjoittelemalla jokainen voi kehittyä keskustelijana aina lyhyistä kohtaamisista pitkää valmistautumista vaativiin erityiskeskusteluihin.
- Sarvela, K. & Auvinen, E. (2020): Yhteinen kieli — Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books.
- Tasa-arvosanasto (THL): Tasa-arvosanasto - Sukupuolten tasa-arvo - THL
- Van Der Kolk, B. (2014): Jäljet kehossa – Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Suomi: Viisas Elämä.
Sarjat, leffat, dokkarit
Ensilumi – elokuva
Kirje Alepposta Kirje Alepposta | TV | Areena | yle.fi
Turvapaikanhakija itkee Turvapaikanhakija itkee | TV | Areena | yle.fi
Unorthodox - Netflix
Vuosi Al-Holissa Vuosi al-Holissa | TV | Areena | yle.fi
Kirje Alepposta Kirje Alepposta | TV | Areena | yle.fi
Turvapaikanhakija itkee Turvapaikanhakija itkee | TV | Areena | yle.fi
Unorthodox - Netflix
Vuosi Al-Holissa Vuosi al-Holissa | TV | Areena | yle.fi
Podcats
"Your mess will become your message - Speak up!" - Podcast-sarja väkivaltaa kohdanneille maahanmuuttajataustaisille naisille
SARAH-hankkeen tuottamassa podcast sarjassa keskustellaan siitä, miten tärkeää on saada tukea väkivallasta puhumiseen. Podcast-sarja koostuu neljästä uniikista podcastistä, joissa keskustellaan arabiaksi, somaliaksi, farsiksi ja englanniksi.
Podcastien on tarkoitus toimia keskustelunavauksena ja poistaa häpeää, joka estää puhumasta väkivallasta. Kun jaat podcastin väkivaltaa kokeneelle tai kokevalle, varmista, että podcastin jakaminen ei aiheuta turvallisuusriskiä. Tarvittaessa kehota poistamaan podcast/linkki kuuntelun jälkeen, jos linkki puhelimessa tai sähköpostissa voi lisätä väkivallan riskiä.
Podcastit tuotettiin osana SARAH "Safe, Aware, Resilient, Able and Heard – protecting and supporting migrant women victims of gender-based violence"-hanketta.
SARAH-hankkeen tuottamassa podcast sarjassa keskustellaan siitä, miten tärkeää on saada tukea väkivallasta puhumiseen. Podcast-sarja koostuu neljästä uniikista podcastistä, joissa keskustellaan arabiaksi, somaliaksi, farsiksi ja englanniksi.
Podcastien on tarkoitus toimia keskustelunavauksena ja poistaa häpeää, joka estää puhumasta väkivallasta. Kun jaat podcastin väkivaltaa kokeneelle tai kokevalle, varmista, että podcastin jakaminen ei aiheuta turvallisuusriskiä. Tarvittaessa kehota poistamaan podcast/linkki kuuntelun jälkeen, jos linkki puhelimessa tai sähköpostissa voi lisätä väkivallan riskiä.
Podcastit tuotettiin osana SARAH "Safe, Aware, Resilient, Able and Heard – protecting and supporting migrant women victims of gender-based violence"-hanketta.
Vinkkaa puuttuvasta materiaalista
tai kysy aiheeseen liittyen
tai kysy aiheeseen liittyen
Puuttuiko listauksista työkaluja tai materiaaleja, jotka olet kokenut hyödylliseksi omassa työssäsi väkivaltaa kohdanneiden turvapaikanhakijoiden kanssa? Sivuja päivitetään sitä mukaan, kun hyödyllistä materiaalia saadaan kerättyä. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi vinkit ja palautteen.
Tuliko mieleesi teemaan liittyen kysymys, johon toivoisit vastausta materiaalipankin tekijöiltä, sukupuolistuneen väkivallan teemoissa työtään tekevältä ja väkivallan tutkijalta? Voit lähettää kysymyksesi anonyymisti.
Tuliko mieleesi teemaan liittyen kysymys, johon toivoisit vastausta materiaalipankin tekijöiltä, sukupuolistuneen väkivallan teemoissa työtään tekevältä ja väkivallan tutkijalta? Voit lähettää kysymyksesi anonyymisti.