Ihmiskaupan toimintatapa: pakko- tai näennäisyrittäjyys
Pakko- tai näennäisyrittäjyys viittaa järjestelyyn, jossa työehdot muistuttavat työsuhdetta, mutta työntekijä on paperilla itsenäinen ammatinharjoittaja ja vastaa itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvistä riskeistä ja velvoitteista, kun taas työnantaja pystyy leikkaamaan kustannuksia. Tällaisia tapauksia on tunnistettu yhä enemmän työperäisen hyväksikäytön kontekstissa Suomessa, Virossa ja Latviassa.
Keskeisiä piirteitä:
- Näennäisyrittäjyys on Suomessa selkeä trendi erityisesti tietyillä aloilla, kuten rakennus- ja siivousalalla.
- Suomessa työntekijät rekisteröidään tyypillisesti niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi, mikä tarkoittaa, että he ovat yrittäjiä, mutta heillä ei ole omaa yritystä. Laskutustilin perustaminen ei vaadi henkilökohtaista käyntiä minkäänlaisessa palvelupisteessä, joten sen voi tehdä kolmas osapuoli, jos tällä on tarvittavat tiedot.
- Suomen viranomaiset ovat huomanneet, että jotkut työnantajat myös väärinkäyttävät oleskelulupajärjestelmää: työntekijän saapuessa Suomeen hänelle saatetaan hakea työntekijän oleskelulupaa, mutta käytännössä henkilö laitetaan pian työskentelemään yrittäjänä tai kevytyrittäjänä.
- Pakkoyrittäjyys on ongelmallista myös työsuojelutarkastusten kannalta, koska se vaikeuttaa työntekijöiden oikeuksien valvontaa.
Suomea, Viroa ja Latviaa koskeva rakennusalan ihmiskauppaepäily
Keskusrikospoliisi tutki yhteistyössä Viron keskusrikospoliisin kanssa keväällä 2023 suurta ihmiskauppaan liittyvää rikoskokonaisuutta rakennusalalla. Eri yhtiöiden ja henkilöiden muodostaman järjestäytyneen organisaation epäillään erehdyttäneen kymmeniä työntekijöitä Virosta, Latviasta ja Ukrainasta Suomeen työskentelemään pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa. Virolaistaustaisen organisaation arvioidaan saaneen rikollisella toiminnallaan 2,3 miljoonan euron rikoshyödyn. Poliisi epäilee, että organisaatio pyrki piilottamaan rikollista toimintaansa perustamalla yrityksiä rikoshyödyn siirtämistä ja häivyttämistä varten. Epäillyt myös nimittivät toiminnan keskiössä olevaan yritykseen suomalaisen toimitusjohtajan, mutta todellisuudessa tällä toimitusjohtajalla ei ollut päätösvaltaa yrityksessä. (KRP 2023.)
Esitutkinnassa kävi ilmi, että virolaiset epäillyt rekrytoivat satoja työntekijöitä erilaisiin rakennusalan töihin perustamiensa yritysten kautta. Työntekijöitä johdettiin harhaan ja erehdytettiin, heitä velkaannutettiin, ja osaan kohdistettiin fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. 21 epäillyn uhrin työolosuhteiden kerrotaan olleen heikot. Heidän työpäivänsä olivat pitkiä, taukoja ei ollut, ja palkkaa maksettiin liian vähän tai ei ollenkaan. Toisin kuin organisaatio oli väittänyt työntekijöitä rekrytoidessaan, työntekijöiden täytyi maksaa majoituksesta sekä työvälineistä ja -vaatteista. Heiltä oli myös peritty sakkoja ja heidän palkoistaan oli tehty vähennyksiä, joita oli perusteltu mm. poissaoloilla, huonosti tehdyllä työllä tai puhelimen käytöllä työaikana. (Emt.)
Työntekijät oli rekisteröity kevytyrittäjiksi laskutuspalveluyritykseen ilman, että olivat tienneet järjestelystä tai ymmärtäneet, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa. Poliisin mukaan he olivat kuitenkin todellisuudessa työsuhteessa, ja työnantajalla oli näin ollen velvollisuus huolehtia heidän työoloistaan. Poliisi uskoo, että epäillyt olivat järjestelleet asianomistajien työntekoa koskevia sopimuksia rakennusalan yritysten ja perustamiensa yritysten välille ja saaneet tällä tavoin itselleen huomattavia summia rikoshyötyä. Poliisi epäilee 11 henkilöä 21 törkeästä ihmiskaupasta ja yhdestä törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta. Epäillyistä 10 on Viron ja yksi Suomen kansalainen. (Emt.)
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet kesällä 2023, mutta oikeusprosessi on vielä käynnissä.
Keskusrikospoliisi tutki yhteistyössä Viron keskusrikospoliisin kanssa keväällä 2023 suurta ihmiskauppaan liittyvää rikoskokonaisuutta rakennusalalla. Eri yhtiöiden ja henkilöiden muodostaman järjestäytyneen organisaation epäillään erehdyttäneen kymmeniä työntekijöitä Virosta, Latviasta ja Ukrainasta Suomeen työskentelemään pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa. Virolaistaustaisen organisaation arvioidaan saaneen rikollisella toiminnallaan 2,3 miljoonan euron rikoshyödyn. Poliisi epäilee, että organisaatio pyrki piilottamaan rikollista toimintaansa perustamalla yrityksiä rikoshyödyn siirtämistä ja häivyttämistä varten. Epäillyt myös nimittivät toiminnan keskiössä olevaan yritykseen suomalaisen toimitusjohtajan, mutta todellisuudessa tällä toimitusjohtajalla ei ollut päätösvaltaa yrityksessä. (KRP 2023.)
Esitutkinnassa kävi ilmi, että virolaiset epäillyt rekrytoivat satoja työntekijöitä erilaisiin rakennusalan töihin perustamiensa yritysten kautta. Työntekijöitä johdettiin harhaan ja erehdytettiin, heitä velkaannutettiin, ja osaan kohdistettiin fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. 21 epäillyn uhrin työolosuhteiden kerrotaan olleen heikot. Heidän työpäivänsä olivat pitkiä, taukoja ei ollut, ja palkkaa maksettiin liian vähän tai ei ollenkaan. Toisin kuin organisaatio oli väittänyt työntekijöitä rekrytoidessaan, työntekijöiden täytyi maksaa majoituksesta sekä työvälineistä ja -vaatteista. Heiltä oli myös peritty sakkoja ja heidän palkoistaan oli tehty vähennyksiä, joita oli perusteltu mm. poissaoloilla, huonosti tehdyllä työllä tai puhelimen käytöllä työaikana. (Emt.)
Työntekijät oli rekisteröity kevytyrittäjiksi laskutuspalveluyritykseen ilman, että olivat tienneet järjestelystä tai ymmärtäneet, mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa. Poliisin mukaan he olivat kuitenkin todellisuudessa työsuhteessa, ja työnantajalla oli näin ollen velvollisuus huolehtia heidän työoloistaan. Poliisi uskoo, että epäillyt olivat järjestelleet asianomistajien työntekoa koskevia sopimuksia rakennusalan yritysten ja perustamiensa yritysten välille ja saaneet tällä tavoin itselleen huomattavia summia rikoshyötyä. Poliisi epäilee 11 henkilöä 21 törkeästä ihmiskaupasta ja yhdestä törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta. Epäillyistä 10 on Viron ja yksi Suomen kansalainen. (Emt.)
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet kesällä 2023, mutta oikeusprosessi on vielä käynnissä.
Case example