Bulgarialainen henkilö perusti yrityksen Bulgariassa, joka rekrytoi työntekijöitä British Petroleum -yhtiön (BP) huoltoasemille Itävaltaan. Bulgarialainen yritys allekirjoitti sopimuksen Itävallassa toimivan franchise-yrittäjän kanssa, jossa se sitoutui toimittamaan huoltopalveluja 2-3 huoltoasemalle. Bulgarialainen yritys mainosti työmahdollisuutta paikallisessa mediassa ja rekrytoi siihen syrjäytyneitä romanitaustaisia miehiä. Työntekijät lähetettiin Itävaltaan, jossa he solmivat kuuden kuukauden työsopimuksen. He olivat Itävallassa kuitenkin vain kolme kuukautta, jottei heidän tarvitsisi EU-säädösten mukaisesti rekisteröidä asuinpaikkaansa Itävaltaan. Yhtä huoltoasemaa kohti oli noin 3-4 uhria, ja heille maksettiin noin 50 euroa viikolta. Erään huoltoaseman pitäjä avusti bulgarialaista yritystä työntekijöiden kontrolloimisessa. Hän ja toinen mies uhkasivat työntekijöitä, käyttäytyivät heitä kohtaan väkivaltaisesti sekä takavarikoivat heidän henkilöllisyystodistuksensa. Sekä huoltoaseman pitäjä että hänen avustajansa saivat lisäbonusta bulgarialaiselta firmalta käteisen muodossa. Franchise-yhtiön sekä rekrytointifirman väliset sopimukset ja jälkimmäisen rekrytointisopimukset olivat paperilla täysin laillisia ja asianmukaisia. Itävaltalaisyritys maksoi bulgarialaisyritykselle 2 300 euroa kuukaudessa jokaisesta työntekijästä eikä ollut ollut tietoinen tiloissaan tapahtuvasta työperäisestä hyväksikäytöstä.
Lähde: Likainen vyyhti. Työperäisen hyväksikäytön liiketoimintamalli, HEUNI, 2019